isänsä terveystilanteen takia. Hän kertoo Anita-vaimonsa kanssa viihtyvänsä Pälkäneellä
edelleen, vaikka Alzheimer veikin isän elämän päätökseen. Kuva: Anita Suokko.
On yksi asia, josta yritysvalmentaja ja konsultti Timo Suokko voisi puhua vaikka päivän syömättä. Hän on tehnyt aiheesta hiljattain sekä kirjan että laajan yrityskyselytutkimuksen. Se asia on merkitys.
– Merkitys ei ole sama asia kuin liikeidea tai visio, jotka liittyvät liiketoiminnalliseen suunnitteluun. Merkitys on vastaus, kun yrityksen omistaja tai työntekijä kysyy: Mihin me tällä kaikella oikeasti pyrimme? Mitä haluamme saada aikaan? Mihin voimme vaikuttaa suoraan tai välillisesti? Mihin uskomme ja mistä unelmoimme, kiteyttää Timo Suokko.
Hän sanoo, että on selvää, että tuskin yritysten olemassaolon syy on pelkästään unelma paremmasta maailmasta. Liikeidea tai toiminta-ajatus tulevat edelleen olemaan kannattavan toiminnan perusta.
– Näiden yläpuolelle pitää kuitenkin osata kirkastaa jotakin tavoittelemisen arvoista, jotakin innostavaa. Kun yritys kiteyttää olemassaolonsa perimmäisen tarkoituksen, se tuottaa itsensä lisäksi hyötyä yhteisölle, yhteiskunnalle ja jopa koko maailmalle, hän sanoo.
Pitkä ura brändien parissa
Pälkäneellä asuva yritysvalmentaja ei puhu lämpimikseen. Valmistuttuaan kauppatieteiden maisteriksi vuonna 1984 hän on tehnyt hengästyttävän pitkän työuran markkinoinnin, brändien, markkinointiviestinnän ja liiketoiminnan kehittämisen parissa.
Hän on työskennellyt yli 30 vuoden ajan johto-, suunnittelu-, konsultointi- ja valmennustehtävissä sekä Suomessa että kansainvälisesti. Viimeisen yli 10 vuoden ajan hän toiminut itsenäisenä konsulttina ja yritysvalmentajana.
– Toimialat ovat tulleet tutuiksi teknologiasta kulutustavaroihin, palveluyrityksistä B2B-jätteihin ja start upeista pörssiyhtiöihin. Viime aikoina olen perehtynyt myös kuntien strategiatyöhön, Timo Suokko kertoo.
– Mainostoimistoajoilta merkittävin asiakkaani oli Nokia, jonka brändin rakentamisesta vastasin globaalisti Grey-verkostossa 10 vuoden ajan.
Suokolta pioneeritutkimus Suomessa
Timo Suokko on kirjoittanut liikealasta kolme kirjaa, joista tuorein ilmestyi vuonna 2020. Tuoreimman hän kirjoitti yhdessä Lindström Groupin Suomen maajohtaja Pasi Saarisen kanssa. Kirja ”Merkitys – yrityksen tärkein voimavara” oli alkusoittoa Suokon tekemälle kyselytutkimukselle, josta syntyneen raportin hän julkaisi lokakuussa.
– Yritysten merkitystä on tutkittu laajastikin maailmalla, mutta Suomessa tieto on tähän asti puuttunut. Kyselytutkimukseeni osallistui 157 vastaajaa, Suokko kertoo.
Vastaajat edustivat eri toimialoja ja eri suuruusluokan yrityksiä. Selvityksen verrokkina käytettiin Perheyritysten Liiton tekemää vastaavaa tutkimusta, johon vastasi 66 yrityspäättäjää. Selvisi, että yrityksen merkitys koetaan lähes poikkeuksetta myönteisenä ja tärkeänä asiana. Saavutetut hyödyt liittyvät useimmiten maineen parantumisen lisäksi yrityksen sisäisiin asioihin kuten arvoihin, yrityskulttuuriin, työhyvinvointiin ja työssä jaksamiseen.
Raportti sisältää muidenkin asiantuntijoiden ajatuksia merkityksestä ja merkityksellisyydestä. Näkemystään jakavat muun muassa toimitusjohtaja Pekka Tennilä (Anora), luova johtaja Eka Ruola, organisaatiopsykologi Jaakko Sahimaa ja tietokirjailija Rosa Nenonen.
Uutta voimaa pälkäneläisyrityksille
Minkälaisia neuvoja Timo Suokko lähettää pälkäneläisyrityksille? Mistä pieni maaseudun yritys löytää merkityksensä ja elinvoimaa?
– Varsinkin täällä Pälkäneellä yhteistyö kunnan kanssa kannattaa. Joukossa on voimaa, Suokko vastaa.
– Autoin hiljattain Pälkäneen kuntaa tekemään kuntastrategian. Pälkäne on varmaan ainoa kunta Suomessa, jossa on nyt kuntastrategiaan määritelty merkitys. Se on kiteytetty lauseeseen, että ”Pälkäneen kunta tarjoaa mahdollisuuden jokaisen henkilökohtaiselle onnellisuudelle”.
Suokko uskookin vahvasti pälkäneläisyritysten mahdollisuuksiin. Hän sanoo auttavansa niitä mielellään myös erottumaan kilpailijoista, jos yritykset haluavat valmennusta.
Hän myöntää, että pelkkä aate ei riitä millekään yritykselle tai julkiselle toimijalle. Tämä näkyy muun muassa hoito- ja hoiva-alalla. Vaikka toiminta on tärkeää ja henkilöstö sitoutunutta, yhtälö ei toimi kauan, elleivät toiminnan puitteet ja sille annetut voimavarat ole kunnossa.
Tam-Silk loistava esimerkki
Kansainväliset tutkimukset kertovat, että yli 60 prosenttia ihmisistä suosii yrityksiä, jotka kertovat pyrkimyksistään toteuttaa toiminnassaan eettisiä arvoja. Yli puolet uskoo, että yrityksillä on paremmat edellytykset ratkaista yhteiskunnan ongelmia kuin poliittisilla päättäjillä.
Suokon tutkimuksessa kävi kuitenkin ilmi, että suomalaisyritykset eivät itse usko mahdollisuuksiinsa ottaa kantaa yhteiskunnallisiin ongelmiin. Miksi näin?
– Suomessa yritykset arastelevat tässä asiassa. Kehottaisin kyllä rohkeuteen. Ei yritysten tarvitse ottaa poliittisesti mihinkään kantaa. Mutta jos osaa kertoa, mihin haluaa vaikuttaa, se voisi olla todellinen erottuvuustekijä, Timo Suokko sanoo.
– Hyvä esimerkki tällaisesta kantaaottavuudesta on Tam-Silk Kangasalta. He ovat aina palkanneet suomalaisia työntekijöitä ja halunneet näin ylläpitää suomalaista osaamista. Sehän on kannanotto tilanteeseen, jossa kaikki työ ostetaan jostakin kaukaa, Intiasta tai muualta.
