Ilmari Heinonen – kotiseutumies henkeen ja vereen

Ilmari Heinonen pitää Tarinoita Kangasalla -Instagram-tiliä. Sinne hän loihtii tarinoita ja esittelyjä eri puolilta Kangasalaa.

Ilmari Heinonen on kotiseutumies henkeen ja vereen. Hän on tarkka paikoista, joten ei parane lipsautella mitä sattuu hänen aikanaan, palautetta tulee heti. Suinulakin on niin ja näin, kun kerran ollaan Havisevalla. Postiosoitteessa Suinula silti on.

Ilmari Heinonen on nuoresta 11 vuoden iästään huolimatta niin kartalla kaikesta kuin olla ja voi. Hänelle juuret ovat tärkeät. Kotiseuturakkaus kumpuaa äidin ja enon tarinoista. Hän imee itseensä kaiken.

– Äidin kotitilan mailla asutaan, vieressä on Haralan tila. Tiedostan, ettei ikäisiäni ole monta, jota näin kiinnostaa oma kotiseutu ja sen historia, Ilmari Heinonen sanoo.

Ilmarin pulppuavaa intoa on hieno seurata. Hän elehtii ja ilmehtii paljon.

Hanna Heinonen vierestä kertoo poikansa muistuttavan kotiseuturakkaudeltaan kovasti vuonna 2001 menehtynyttä isäänsä Jouko-vaaria, jota Ilmari ei ikävä kyllä ehtinyt tavata.

Ilmari Heinonen piirtää karttoja, lippuja, vaakunoita, mutta myös lentokoneita.

Instagram-tili puolivahingossa

Ilmari Heinonen pitää Tarinoita Kangasalla -Instagram-tiliä. Kun hänen tarkkoja selostuksiaan käy lukemassa ja näkee kauniita kuvia ympäri Kangasalaa, ei heti tule mieleen niiden takana olevan Ilmarin ikäisen pojan.

– Taisin olla matkalla Lamminrahkaan majanrakennusleirille, kun mieleeni juolahti perustaa tuo tili. Äitikään ei tiennyt aluksi mitään, mutta on tykästynyt kyllä juttuihini.

Hanna-äiti kertoo kuulleensa ainakin muutamalta kyläläiseltä hyvää palautetta Ilmarin tarinoista, jotka pojan mukaan vain pälkähtävät päähän jostakin.

Ilmari on kova julkisen liikenteen puolestapuhuja, ja häntä ärsyttää bussilinjojen näivettäminen. Hän laati adressinkin bussivuoron numero 28 säilyttämisen puolesta, jolla olisi päässyt jatkossakin kulkemaan suoraan Havisevalta Tampereelle. Äitikään ei aluksi tiennyt, että poika on adressin takana. Bussivuoroa ei saatu enää jatkumaan, mutta ainakin yritettiin.

– Täältä ei niin vain lähdetä minnekään, sitähän tämä linjojen lopettaminen tarkoittaa, Ilmari puuskahtaa.

Poika on matkustanut yksin isotätinsä luo Ivaloon. Häntä ei hirvitä mennä omin päin, oli alla sitten lentokone, juna tai bussi.

Ilmari Heinonen on kartalla paitsi lähiseudusta, koko Pirkanmaan alueesta. Pojalla on monta rautaa tulessa.

Monta rautaa tulessa

Ilmari on myös piirtänyt erilaisia karttoja koko Kangasalan alueelta, samaten yksittäisiä kyliä. Kangasala-lippujakin hän on tehnyt. Vaakunat kiehtovat. Kovin vaikeaa ei ole arvata, että historia, maantieto ja ympäristöoppi ovat pidettyjä aineita koulussa. Matikka on pojalle helppoa, puukäsityö ja liikunta kivoja.

Havisevan kyläkoulu on tärkeä paikka – ihan siitäkin syystä, että koulun äärelle keskittyvät kaikki kylän toiminta ja tapahtumat.

– Koulu on kylän sydän, keuhkot ja selkäranka, Ilmari Heinonen tiivistää hienosti.

Pojasta tuntuu välillä, että Kangasalla kehitetään vain keskustaa ja uusia alueita. Maaseutua, kuten Sahalahtea ja Kuhmalahtea, ei saa hänestä unohtaa.

– Elävä maaseutu on kyllä hyvä vitsi, hän hymähtää.

Ilmari Heinonen on niin eläväinen viidesluokkalainen kuin olla ja voi. Harrastuksiakin on kotiseutumeiningin lisäksi yllin kyllin. Tai hän itse nopeasti lisää, että aikaan sidottuja ovat vain VPK ja pesäpallo. Muita kiinnostuksen kohteita ovat metsästys ja kalastus sekä pyöräily. Tietotekninen innostus on periytynyt isältä.

Mikä sinusta tulee isona, jos nyt mietit?

Tätä Ilmari ei kauan pohdi.

– Varmasti lentäjä. Ilmailu ammattina kiehtoo, nuori miehenalku vastaa.

Ja löytyyhän häneltä myös hienoja piirustuksia lentokoneista.

Ilmari Heinonen arvostaa asuinpaikkaansa Havisevaa. Kotipihassa on myös mahdollisuus pelata frisbeegolfia.