Marraskuisten seurakuntavaalien kerrottiin kiinnostavan paikoin laimeasti. Sydän-Hämeen seudulla tämä ei pitänyt täysin paikkaansa: vaalitulokset kiinnostivat paikallislehden lukijoita, ja Pälkäneellä äänestäjät olivat koko Pirkanmaan toiseksi aktiivisimpia. Kangasallakin äänestettiin koko maan äänestysprosenttia aktiivisemmin.
Ehdokkaiden löytäminen oli kuitenkin vaikeaa, ja esimerkiksi Pälkäneen seurakuntavaaliehdokkaiden määrä laski tuntuvasti edelliskerrasta. Kehityskululle voi nähdä muutakin taustaa kuin ihmisten vapaa-ajan uudenlaisen arvottamisen, talkoohengen vähenemisen tai kiinnostuksen puutteen yhteiskunnallisia asioita kohtaan.
Tällä viikolla julkaistu Kunnallisalan kehittämissäätiön rahoittama tutkimus Kampanja poikkeusolosuhteissa: Kuntavaaliehdokkaat 2021 tutki viimevuotisia kuntavaaleja ehdokasnäkökulmasta. Tutkimuksessa haettiin vastausta siihen, millaiset seikat lisäsivät tai vähensivät kuntalaisten kiinnostusta asettua ehdolle poikkeuksellisissa ja historiallisissa kuntavaaleissa. Historiallisiksi vaalit teki lähestyvä sote-uudistus, poikkeuksellisiksi vaalien siirto huhtikuulta kesäkuulle ja esimerkiksi vaalikampanjointia estävät kokoontumisrajoitukset sekä yleinen huoli vaalien terveysturvallisesta järjestämisestä.
Tutkimuksen mukaan koronaepidemian seurauksena kuntavaaleista tulikin netti- ja somevaalit. Moni ehdokas kertoi satsaavansa kampanjassaan sosiaaliseen mediaan enemmän kuin normaalioloissa olisi tehnyt. Tällä oli kuitenkin kääntöpuolensa. Kampanjoinnin siirtyminen yhä enemmän verkkoon lisää vaalihäirinnän riskiä, mikä on merkittävä uhka kunnallisen demokratian toteutumiselle. Tämä kävi ilmi toisesta tätä tutkimusta varten kerätystä kyselystä – siihen vastanneista kolmannes kertoi, että ehdokkaisiin kohdistuvat solvaukset ja häiriköinti vaikuttivat merkittävästi heidän päätökseensä olla asettumatta ehdolle vuoden 2021 kuntavaaleissa.
Tutkijat nostavat kuntavaalit esimerkiksi siitä, miten ehdokasasettelu muuttuu tulevaisuudessa entistä hankalammaksi ja väestöryhmien väliset erot poliittisessa edustuksessa kasvavat, jos nuoret, naiset tai vähemmistöt eivät uskalla asettua ehdolle häirinnän pelossa. Yhtenä esteenä tuoreessa tutkimuksessa nostetaan esiin myös se, että täysi-ikäisistä miehistä puolet ja naisista seitsemän kymmenestä katsoo, ettei hänellä itsellään ole ehdokkaaksi lähtemiseen riittävästi kuntapolitiikan vaatimia tietoja ja taitoja.
Kun ehdokasmäärä pienenee, vähenee myös äänestäjiä puhuttelevien vaihtoehtojen määrä ja äänestysinto laskee, olivat kyseessä sitten kuntavaalit, seurakuntavaalit tai ensi keväänä pidettävät eduskuntavaalit.
Ensi kevään vaaleissa pelikenttä ja vastuut suurenevat, ja niin kasvaa myös arvostelun ja arvostelijoiden määrä. Kourallinen sydänhämäläisiä ehdokkaita on kuitenkin jo rohkeasti asettunut ehdolle, ja toivottavasti heitä saadaan vielä lisää.
