Joulukonserttiin pääsy on monelle tärkeä jouluun johdatteleva tekijä. Se voi olla sitä myös esiintyjälle itselleen, kuten muusikko Markus ”Marzi” Nymanille.
– Jos ei olisi mitään joulukonsertteja omassa kalenterissa, niin varmaan joulumusiikkiin heräisi itse vasta viikko ennen joulua. Nyt se alkaa marraskuun lopulla, ja varsinkin noista kirkkokonserteista se aina lähtee, Luopioisten kirkossa joulukuun alussa esiintyvä musiikin monitoimimies sanoo.
Nyman itse kaivaa esiin mieluiten joululevyn vaikkapa Karita Mattilalta, legendaariselta Jussi Björlingiltä tai Jukka Perkolta ja Johanna Iivanaiselta – ellei sitten joltakin lauluyhtyeeltä, kuten Club for Five tai Rajaton.
– Ja Amerikkaa tietenkin, kuten Sinatran ja Martinin Rat Pack… vankalla kokemuksella ja huikealla ammattitaidolla isoja orkestereita ja hienoja sovituksia. Sellainen hyvä 1950-luvun Amerikan meininki, jota kuvastaa myös elokuva ”Ihmeellinen on elämä”, hän innostuu.
Kokemus on opettanut, että joulukonsertoinnissakin on rajansa. Jo joitakin vuosia Nyman on kiertänyt joulun alla esiintymässä baritoni Aarne Pelkosen kanssa. Levyprojektista joulukonsertteihin vienyt yhteistyö on ollut luontevaa, ja Nymania on viehättänyt se, miten konserteissa on saatu vietyä ”joulun ydin” kaiken edelle. Myös esiintymismäärät on pidetty pieninä.
– Jos joulun alla on ollut se 15 joulukonserttia ja on vääntänyt kymmenettä kertaa sitä Varpusta jouluaamuna, niin olo voi olla niin läkähtynyt, ettei joulumusiikkia enää pysty millään kuuntelemaan itse. Tämä meidän konsepti pikemminkin herättää minulla nälän niin, että tekee mieli kaivaa esiin juuri niitä joulun klassikkolevyjä.
Kun kukaan ei kaipaa
Freelancerina musiikin eri ulottuvuuksissa niin kirjoittajana kuin eri instrumenttien soittajanakin toimiva Nyman on mukana niin monessa projektissa, ettei joulurauhaan laskeutuminen ole automaatio. Hän tunnustaa, että irtiotto ei tule vain makuulleen heittäytymällä ja sitä ajattelemalla.
– Joutenolo ei minulle mekanismina toimi. Helpommin se toimii niin, että on jotakin aktiivista tekemistä ja pääsee suuntaamaan energiansa johonkin. Ajatukset pitää saada houkuteltua lempeästi muualle, sitä kautta se tulee.
Pyrkimyksenä on ottaa töihin jo pari päivää ennen joulua pieni hajurako.
– Aatonaattona vahvistimen roudaaminen auton takaluukkuun ei varsinaisesti edesauta sitä joulurauhan löytymistä, Nyman tietää.
Melkeinpä paras hetki on joulupäivänä.
– Silloin tulee se, että voi huoahtaa – kun tietää, että tänään ei kukaan soita tai lähetä meiliä.
Nyman kuvaa hiljalleen taakse jäävää syksyä ”aika tanakaksi”.
– Siinä on ollut muutama iso kirjoitustyö, Tampereelle ajoa ja Tapiola Sinfoniettan kantaesitys. Kun on kirjoittamista, esiintymistä ja telkkaria, työnkuva on todella kirjava. Keikkaa odotellessa bussissa tai hotellihuoneessa voi samalla kirjoittaa vaikka jotakin sovitusta, ja ehkä sitä ahnehtii välillä liikaa töitä. Odotan tätä joululomaa todella paljon.
Kun työ jää sivummalle, ajatukset laukkaavat arvaamattomiinkin suuntiin. Joulun aikaan Nyman on huomannut tekevänsä eräänlaista vuoden välitilinpäätöstä ja katselevansa tiiviisti sekä eteen- että taaksepäin.
– Jouluna tulee reflektoitua omaa elämää. Joskus nuorempana henkilökohtaiset kriisit tuntuivat usein sijoittuvan juuri joulun aikaan, ja moni ajatus levystä tai sävellyksestä on lähtenyt itämään juuri joulun aikaan.
Uudet ajatukset voivat syntyä sen jo aiemmin mainitun tekemisen kautta: viime vuonna Nyman vietti joulun ja uudenvuoden välipäivät töissä Kansallisteatterissa.
Mitä joululahjaksi?
Marzi Nymanilla on omat jouluperinteensä siinä missä kaikilla muillakin.
– Ollaan vanhempien luona, ja niihin molempiin liittyy tietty omat juttunsa. Viedään kynttilät haudoille, ruoanlaitto, joulukirkko, sukulaisten näkeminen, kuusen koristelu… Yhteislaulua, jos on kirkossa, niin siinä on sellainen asia, josta yritän pitää kiinni. Lopultahan nuo ovat aika samoja asioita kuin lapsenakin.
Lapsille tärkeitä ovat myös joululahjat. Mitä toivoo joululahjaksi muusikko, joka on vinguttanut kitaraa Euroviisu-lavalla ja Linnan juhlissa mutta myös kovin innoissaan hiihtämisestä?
– Ne kliseiset perheen ja suvun kanssa olemiset ovat se ykkönen, mutta mitähän haluaisin sellaista, joka voisi olla kiinnostavaa… hyvät hiihtokelit? Hei, joku uusi hiihtopipo tai -hanskat – tai tuulipuvun takki..!
