Joulukortin sanotaan syntyneen Englannissa vuonna 1843. Kortit ihastuttavat ja saivat nopeasti suosiota Euroopassa. Saksassa syntyi kohta korttiteollisuutta, joka sitten hallitsi korttimarkkinoita kymmeniä vuosia. Kortit toivat uutta joulun tunnetta ja niitä oli hauska lähettää tuttaville ja yhtä iloista oli saada niitä itse.
Korttien suosio levisi nopeasti maasta toiseen. Meille joulukortit tulivat 1870-luvulla, mutta varsinaisesti ne yleistyivät 1920-luvulla. Aluksi ne tulivat käyttöön kaupunkilasten keskuudessa, mutta kohta myös maaseudun asukkaat tykästyivät niihin. Joulukorttien aiheina oli aluksi kukkia ja pitsimäisiä tunnelmia. Samoin korostuivat erilaiset uskonnolliset aiheet kuten kirkko, enkelit ja etenkin jouluseimi.
Kotieläimistä suosituimpia ovat olleet hevonen, kissa ja koira. Joskus aasi tai lehmä pääsi korttiin. Joulupukki ja tontut tulivat kortteihin jo 1800-luvun lopulla. Aluksi pukit ja tontut olivat ulkoasultaan tummasävyisiä ja ehkä pelottavankin näköisiä. 1900-luvun alkupuolella pukin ulkomuoto muuttui punaisemmaksi ja nauravaisemmaksi.
Korttien perinteisiä aiheita ovat tietysti olleet kynttilät, puuro ja muut jouluruuat ja koristeltu kuusi. Jouluporsas eli kinkun valmistaminen oli ennen yleinen aihe korteissa. Luontoaiheina ovat olleet käytössä erityisesti lintulauta ja kauralyhde. Myös tähdet taivaalla ja erilaiset lumiset maisemat ovat tavallisia joulukorteissa.
Joulukorteista näkee myös linnuston muuttumisen. Aiemmin yleisimmät lajit olivat punatulkku, varpunen, keltasirkku ja talitiainen. Alkuvaiheen korteissa ei esiintynyt pikkuvarpusta, joka nyt on sivuuttanut tavallisen varpusen. Samoin sinitiainen puuttui kokonaan, mutta 1970-luvun korteissa koreaa sinitiaista käytetään jo hyödyksi. Sinitiainen oli vielä 1900-luvun alussa Helsingin seudulla suuri harvinaisuus ja kovat talvet rajoittivat sen leviämistä. Tampereelle sinitiainen tuli vuonna 1915, Kangasalle 1936, ja Pälkäneellä tehtiin kirjattu ensihavainto vuonna 1939 Harhalan kansakoululla. Nyt kortteihin on tullut mukaan myös vaikka fasaani ja mustarastas. Siis ihan selvästi myös joulukortit kertovat ympäristön muutoksista.
Vanhin Suomesta lähetetty joulukortti on ollut vuodelta 1871. Korttien suosio räjähti ja niiden postittaminen yleistyi 1920-luvulla. Parhaimpaan aikaan 1990–2010 lähettiin vuosittain yli 50 miljoonaa korttia. Nyt korttien kirjoittelu on valitettavasti laantunut, vuonna 2021 lähetettiin noin 16 miljoonaa korttia. On tietysti syytä kysyä vastaako, jokin tekstiviesti tai muu sähköinen viesti joulukorttia. Joulukortti sentään säilyy ja usein myös säilytetään. Myös Joulupukki saa runsaasti kortteja pitkin maailmalta, vuonna 2000 pukki sai arviolta 600 000 korttia.
Joulukortit ovat myös hyvä keräilykohde. Etenkin tunnetuimpien piirtäjien joulukortit ovat haluttua keräilytavaraa, kortit halutaan säilyttää. Suomalaisista tunnetuimpia ovat muun muassa Martta Wendelin, Rudolf Koivu, Osmo Omenamäki ja Mauri Kunnas. Ruotsalaisen Jenny Nyströmin etenkin 1940-luvulla piirtämät kortit ovat haluttuja, jos niitä vain löytää.
