Lunta on saatu kerralla oikeastaan jo liikaakin, mutta hiihtoladuille mielivien ei tarvinnut odotella vuoden 2023 puolelle päästäkseen tänä talvena intohimonsa pariin ilman tekolumen avustusta. Pääkuntoradat on saatu täyteen hiihtokuntoon molemmille hiihtotyyleille, ja jouluun mennessä muukin verkosto metsä- ja peltolatuinen tarjonnee parastaan. Vielä tässä kohtaa höttöinen lumi on hankala pala hiihtäjien kaipaamien helposti hiihdettävien peltolatujen tekemiseen ja ylläpitoon. Jäälatujen kunnon kanssa ollaan viisaampia tammikuussa, mutta ohuen jään päälle satanut runsas lumi ei toistaiseksi lupaa jääladuille hyvää.
Ajankohtaan nähden poikkeuksellisen hyvä latutilanne on ensisijaisesti luontoäidin lumitarjonnan ansiota, mutta inhimillisellä tekijälläkin on sormensa pelissä. Ajokelkkoja niin kunnalta kuin yksityisiltäkin liikkuu Pälkäneelläkin kunnan eri kolkissa useita. Ensi vuoden puolella kelkkojen liikkeistä – ja ennen kaikkea latujen kunnosta – pääsee kirjaimellisesti paremmin kartalle, kun kunta ottaa käyttöön uuden karttajärjestelmän. Sen myötä Luopioisten, Aitoon ja Onkkaalan kuntoradoilta saadaan jatkossa näkyville sähköiseen muotoon se, milloin latu on ajettu viimeksi.
Koko kunnan alueelle laturaportointia ei tässä laajuudessa saada, mutta muiltakin laduilta saadaan nähtäville esimerkiksi alkutalvesta olennainen tieto, onko latu saatu hiihtokuntoon vai ei. Vastaava perustieto käyttökuntoon saattamisesta tulee liikkujille saataville myös luistelukentistä sekä ulkoilureiteistä ja luontopoluista. Yhteistyön ansiosta latukartastoa saadaan mitä todennäköisimmin päivitettyä näin myös Sappeen latujen osalta.
Uusi palvelu on tervetullut jo siksikin, että aiemmin käytössä ollut sähköinen kunnan latukartasto on siirtynyt järjestelmämuutosten yhteydessä bittiavaruuteen.
Hiihtäjät ovat osoittautuneet sen verran siivoksi väeksi, että roska-astioille latujen varsilla ei ole juurikaan nähty tarvetta. Esimerkiksi kuntoradan lähtöpaikalle Nuijanmäelle tällainen voisi olla ajateltavissa, mutta roskisten tarjoamisen toisessa vaakakupissa painaa luonnollisesti se, että jonkun olisi otettava ne myös hoitaakseen. Kunnassa onkin ajateltu, että roska-astioille on käyttöä eniten paikoissa, joissa oleillaan tai ollaan liikkeellä kävellen. Niinpä esimerkiksi Pakanrannan luontoreitin uudistamisessa Peltoniemen suuntaan ensi vuonna roska-astiat ja penkit ovat olennaisina mukana suunnitelmissa.
