Kun talvi tulee ja on aika laittaa hiihtoladut hiihdettävään kuntoon Pälkäneellä, lähdetään liikkeelle kuntoradoista.
– Kuntoradat Syrjänharjussa, Aitoossa ja Luopioisissa on helpoin saada ensimmäisinä pohjustettua. Niiden valaistuskin on kunnossa, joten niitä pääsee hyödyntämään myös pimeänä aikana. Kuntoradat ja niihin liittyvät maastohiihtoladut ovatkin ykkösprioriteettimme latujen kunnostuksessa alkutalvesta, Pälkäneen liikuntakoordinaattori Petri Ketola kertoo.
Latujen pohjaksi ei tarvita kinoskaupalla lunta, mutta kohtuullinen määrä kuitenkin: etenkin nyt, kun latuja on ajettu kuivasta pakkaslumesta.
– Jos on 7–8 sentin lumikerros, se pakkautuu 3–4 senttiin, kun latua ajetaan useamman sata kiloa painavan moottorikelkan ja latuhöylän avulla. Kuiva ja pöllyävä pakkaslumi on haasteellinen saada asettumaan, sillä se ei tiivisty kovin helposti.
Latukoneella pakkaslumenkin käsittely on helpompaa, sillä kone sekoittaa lumen perässään, jolloin se asettuukin helpommin. Pälkäneellä latukoneita ei kuitenkaan ole käytettävissä, ja ladut tehdään moottorikelkan ja latuhöylän avulla.
– Jos lunta on vähän, latuhöylä joka tekee perinteisen uran, kyntää matalalla, jolloin vaarana on maan paljastuminen uran alta. Tilannetta voi helpottaa niin sanotulla keräävällä siivellä, joka kerää lisälunta uran kohtaan, Ketola sanoo.
Perinteisen hiihtouran syvyys on standardien mukaiset 4–5 senttimetriä.
Kunnalla on käytössä kolme moottorikelkkaa
Kunnalla on kolme kelkkaa, kaksi Yamaha-merkkistä ja yksi Lynx-merkkinen. Kuntoratojen latujen tekeminen on ulkoistettu. Syrjänharjussa latuja ajaa tänä talvena JTS Vänkäri / Jari Sairiala, Aitoossa Petri Hildén ja Luopioisissa Jarmo Haikkonen.
– Kelkat eivät ole enää ihan mitään uusia, mutta niissä on tehokas moottori, joka jaksaa vetää latuhöylää ja sen leveätä telaa perässään.
Pälkäneen kuntoratojen ladut ajetaan yleensä ennen viikonloppua, jolloin hiihtäjiä on eniten ja ladut myös kuluvat eniten. Jos sataa lunta, ladut saatetaan ajaa myös viikonlopun aikana kertaalleen. Maanantaina aamusta ladut kunnostetaan ja samoin keskellä viikkoa.
– Ladut siis ajetaan noin parin päivän välein, lähtökohtaisesti kuitenkin tarpeen mukaan Ketola kertoo.
Suojakelit ovat haastavia moottorikelkan avulla latuja ajettaessa. Kun suojakelillä hiihdetään ja yöllä pakastuu, latujen pinta kovettuu ja jää helposti muhkuraiseksi.
– Nämä ovat kalustollemme haastavia paikkoja, mutta teemme sen, mihin pystymme. Isommat latukoneet pystyvät murskaamaan latupohjan pinnan, jolloin sen tasoittaminen käy helpommin.
Peltolatuja ensi vuoden puolella
Peltolatuja Laitikkalassa ja Aitoossa aletaan ajaa vasta aikaisintaan tammikuussa. Viime vuonna kunta ajoi peltoladun myös Roholaan, ja näin saatetaan tehdä tänäkin talvena.
Jäälatujen tilanne näyttää tällä hetkellä haastavalta: järvet eivät tänä vuonna ehtineet jäätyä kunnolla ennen ensimmäisiä isompia lumisateita. Jää ei siis pääse lumikuorman alla vahvistumaan, jolloin vesi jää lillumaan lumen alla.
– Saakin nähdä, miten järvilatujen kanssa tänä talvena käy.
