”Taloustirehtööri Heikki Nieminen 21.12.1858–25.2.1939”, lukee hautakivessä, jonka Sydän-Hämeen sukututkijat ja Kukkia-seura paljastivat itsenäisyyspäivän alla.
Nieminen toimi 1800-luvun lopulta alkaen Luopioisten kunnallislautakunnan puheenjohtajana, joka hoiti lähes kaikki kunnan asiat. Erityisen suuri merkitys laajasti luotetulla miehellä oli sisällissodan jälkeen, kun torpparit ryhtyivät lunastamaan maitaan.
– Puheenjohtaja laati hintalaskelmat ja kirjoitti itse pöytäkirjat ja lopulta kauppakirjan. Nieminen hoiti alusta loppuun 220 tapausta. Ja näistä ei viety valitustielle ainuttakaan, ei isännän eikä torpparin toimesta, kertoi muistotilaisuudessa puhunut Seppo Unnaslahti.
Kotiseutuväki halusi, että pitkän päivätyön kuntalaisten puolesta tehneen Niemisen muisto säilyisi. Siksi sukututkijat ja kotiseutuyhdistys hankkivat kadonneen hautakiven paikalle uuden.
Kunnan esimies oli kaikki kaikessa
Puutikkalalainen Heikki Nieminen tutustui Luopioisten kyliin ja kyläläisiin kiertokoulun opettajana. Hän aloitti tehtävässä 22-vuotiaana ja kiersi kylästä toiseen opettamassa kuusi viikkoa kerrallaan.
30-vuotiaana Nieminen valittiin silloisen kunnanhallituksen eli kunnallislautakunnan puheenjohtajaksi. Parikymmentä vuotta aiemmin perustetun kunnan esimiehen tehtäväkenttä oli laaja.
– Ainuttakaan virkamiestä, ei edes rahastonhoitajaa ollut apuna, vaan puheenjohtaja teki kaiken. Puheenjohtajuuden rinnalla hän piti pöytäkirjaa, hoiti kaiken kunnallisen postin viranomaisten kanssa, hoiti kunnan rahavaroja, laati talousarviot ja tilinpäätökset, valmisteli ja toimeenpani kunnallisverotuksen, maksoi palkkoja ja palkkioita, johti köyhäinhoitoa kunnallislautakunnan jäsenten kanssa, valvoi järjestystä apunaan kunnallislautamiehet, piti yhteyttä kruununvoutiin ja nimismieheen ja joutui toistuvasti käymään Hämeenlinnassa, koska paikkakunnalla ei ollut pankkia, Seppo Unnaslahti luetteli.
Suuri adressi keisarille
Oli poikkeuksellista, että pienen talon isäntä valittiin kunnallislautakunnan puheenjohtajaksi, sillä yleensä nuijaa olivat heilutelleet kartanonomistajat.
Heikki Nieminen vaikutti muun muassa siihen, että Puutikkalaan perustettiin kansakoulu vuonna 1901.
Niemisen puheenjohtajuuskaudella kohdattiin suomalaisiin kohdistuneet sortotoimet ja venäläistämismääräykset. Helmikuun manifesti järkytti Suomen kansaa perin pohjin. Vastatoimena kerättiin Suuri adressi, jossa on yli puoli miljoonaa allekirjoitusta. Luopioisten osuus siitä on 569 allekirjoitusta.
Kaikista Suomen kunnista koottiin 480-henkinen lähetystö viemään adressia keisarille. Luopioisten kuntalaisten edustajaksi lähetettiin Heikki Nieminen.
Keisari ei ottanut lähetystöä edes vastaan. Ylimielisen kohtelun seurauksena itsenäisyysliike voimistui ja kansallisuushenki kasvoi.
– Alkoi yhteiskunnan järjestäytyminen poliittisiksi puolueiksi, osuustoiminnaksi, kansan sivistämiseksi kansakouluissa, kansanopistoissa ja aatteellisissa järjestöissä. Ja seitsemän vuoden kuluttua maassamme oli jo nykyaikainen vaalilaki ja sen myötä valittu ensimmäinen eduskunta, Unnaslahti sanoi.
Torppien lunastus vaati sovittelua
Torppareiden asema oli yksi sisällissotaan johtaneista syistä. Sodan jälkeen säädettiin laki, joka mahdollisti vuokramaiden lunastamisen. Luopioisissa lunastustoimituksia johti Heikki Nieminen.
– Vaadittiin perusteellista syventymistä uuteen lainsäädäntöön, tarvittiin aikaa kulkea pitäjällä ristiin rastiin, torppiin ja mäkitupiin. Niissä joutui kohtaamaan monenlaisia ihmisiä toiveineen ja vaatimuksineen, mutta myös maanluovuttajien asenteet. On muistettava, että juuri edellisenä vuonna oli käyty sisällissotaa, eivätkä kaikki henkiin jääneet olleet vielä edes kotiutuneet.
Seppo Unnaslahti yritti kuvata lunastuskokouksien tunnelmia ja jännitteitä, joiden keskellä Nieminen tasapainoili.
– Silloin oltiin ihmisten kotona, arvioitiin rakennusten ja viljelmien kuntoa, käytettyä työpanosta rakentamiseen ja uudisraivaukseen, mitattiin maata ja hinnoiteltiin sitä. Ulkopuolisten silmin arvioitiin, oliko vuokra-aluetta hoidettu hyvin. Joissain tapauksissa arvioitiin usean sukupolven elämäntyötä. Jos oli epätietoisuutta, puheenjohtajaan katsottiin ensimmäiseksi.
Nieminen onnistui sovittelemaan näkemykset yksimieliseksi päätökseksi. Luopioisissa käsiteltiin kaikkiaan 140 torpan ja 190 mäkituvan lunastukset.
– Se oli todella juuriin käypä maareformi, joka muutti yhteiskunnan rakenteen pysyvästi. Sehän koski noin tuhannen ihmisen asemaa, mutta välillisesti kaikkia luopioislaisia.
Luopioislaisten palvelija
Vuoden 1929 pörssiromahduksesta alkanut maailmanlaajuinen lama johti konkurssiaaltoon Luopioisissakin. Paikallinen talouselämä, yksityiset liikkeenharjoittajat, maanviljelijät ja työväestö joutuivat kiristämään vyötä pahimmillaan neljän vuoden ajan, kunnes elpyminen alkoi 1930-luvun puolivälin vaiheilla. Silloin paikalliset rahalaitokset alkoivat hoitaa kuntalaisten raha-asioita ja elvyttää elinkeinoja.
Heikki Nieminen aloitti 73-vuotiaana Luopioisten Säästöpankin hallituksen puheenjohtajana, ja hoiti tehtävää lähes kuolemaansa saakka.
– Pankki oli hyvin tuttu. Hän oli hallituksen jäsen vuodesta 1906. Juuri Nieminen oli tehnyt aloitteen säästöpankin perustamisesta pitäjään ollessaan kannallislautakunnan esimiehenä ja siinä tehtävässä joutunut vähän väliä kulkemaan Hämeenlinnassa kunnan raha-asioiden takia.
Niemiselle myönnettiin taloustirehtöörin arvonimi vuonna 1934. Sitä hakiessaan luopioislaiset osoittivat arvostustaan vanhalle kunnallismiehelle, joka koko elämänsä ajan palveli kuntalaisia.
– Tavalliset kuntalaiset tottuivat pyytämään sujuvasanaisen miehen apua, kun oli laadittava kauppakirjoja, perunkirjoituksia, vuokrasopimuksia tai valituskirjelmiä. Kirjoitustaidoton kuntalainen sai pyyntöön vastauksen, koska kunnan esimiehen tehtävä oli palvelutehtävä. Sellaiseksi olen Niemisen toiminnan määritellyt, Seppo Unnaslahti sanoi.
