Viime jouluna vielä voitiin sanoa, että maassa on rauha ja ihmisillä hyvä tahto. Vaan sittenpä helmikuussa maailma muuttui, ja rauha on ollut tipotiessään. Eikä sitä ole kaikkialla nähty joulukuussakaan. Ainakaan vielä tänä päivänä, kun mummo tätä kirjoittaa. Toivottavasti ei Euroopan elämä ainakaan pahemmaksi tulisi. Kovasti toivomme, että rauhanneuvotteluihin ryhdyttäisiin.
Meillä luterilaisessa maassa on pitkään noudatettu rauhanajatusta. Uskoisi, että Moskovassakin jossakin määrin. Eivätkös ne ortodoksikirkon johtavat miehet ole Putinin kavereita. Toivotaan, että he saavat jotain aikaan. Rauhanajatuksenkin jotenkin esille.
Kun noita joululauluja tässä kuuntelee, niin alkaa päässä soida tämäkin säe: ”Ja liekit loistavat joulupuista, kun joulu on, kun joulu on”. Siitäpä tulivat mieleen lapsuuden joulut, jolloin ei sähkökynttilöitä ollut, vaan kuusen talikynttilöissä oli ihan oikea tuli.
Nykyään moinen tuntuisi vallan vaaralliselta. Kun ei löytynyt edes vaahtosammuttimia eikä sammutuspeittoja. Ja pienet lapset taapersivat pirtissä, leikkivät ja lauloivat. Äiti saattoi olla navetassa ja isä tallissa, pitihän kotieläimet hoitaa, ei siitä joululomaa saanut. No isommat sisarukset olivat vastuussa. Saattoi paikalla olla täydehkö vesiämpäri. Eikä ollut hanaa, josta olisi saanut laskea edes kylmää vettä.
Joulukuusi tuodaan yhä melkein joka kotiin. Nykyään niitä saa ostaa toriltakin. Kun me oltiin nuoria, niin itse se haettiin korvesta. Ei toki varkain toisten metsästä, suurella osalla oli metsää itsellä. Jos ei omistanut minkäänlaista näreikköä, niin usein sai luvan joltakin naapurilta. Eikä rahaa tarvinnut kaivella.
Moni on viime kuukausina ihmetellyt Luopioisten vanhan kunnantalon puistossa olevaa tosi suurta kuusenkantoa. Taitaa olla läpimitaltaan pitkälti toista metriä. Joku oli tainnut laskea, että siitä löytyi suunnilleen sataviisikymmentä vuosirengasta. Eli olisi alkanut kasvaa joskus 1870-luvulla. Vahinko, ettei puu osaa kertoa, mitä kaikkea se on nähnyt. Kansalaissotakin on voinut sitä koskettaa.
Mihinkähän noin suuren kuusen runko ja oksat hyödynnettiin? Ei tullut olluksi paikalla, kun sillä työmaalla saha surisi. Montakohan mottia polttopuuta työmaalla syntyi? No puu on nyt historiaa. Uusia nousee. Piti oikein miettiä, kuinka vanha ja korkea on ollut maailman suurin kaadettu puu?
Mymmeli
