Nuoret – tai pikemminkin heidän moninaiset ongelmansa – on nostettu koronan jälkeen tikunnokkaan niin Pirkanmaalla kuin valtakunnallisestikin. Pitääkö nuorista sitten olla huolissaan?
– Kyllä, mutta ei kangasalalaisista nuorista, ei ainakaan vielä, sanoo Jami Lehtonen.
Hänen kokemustensa perusteella tilanne on hankala pääkaupunkiseudulla ja jossain määrin myös Tampereella, mutta Kangasalan nuorilla asiat ovat hyvin ja arki monin tavoin turvallista.
Kello lähestyy iltaseitsemää perjantai-iltana. Lehtonen istuu pöydän ääressä nuorisotila Sentterissä Kangasalan keskustassa. Paikalla on parikymmentä nuorta, jotka ovat hajaantuneet eri puolille tilaa. Osa koristelee itse tehtyjä piparkakkuja, muutama pelaa biljardia ja osalla on käynnissä jalkapallo-ottelu Fifa-konsolipelillä. Pöydällä komeilee muutama alkuillasta säästynyt joulutorttu sekä askartelutarvikkeita.
Lehtosen vieressä istuva Miko Lahti näkee Lehtosen tarjoamista vertailukohdista huolimatta Kangasalan turvattomampana kuin pari vuotta sitten. Epämääräisiin kulkijoihin pimeän aikaan voi hänen mukaansa törmätä etenkin keskustassa ja Suoramalla.
Nuoriso-ohjaaja Erika Harjula jää pohtimaan Lehdon kanssa, missä määrin turvattomuus tulee yksittäisten ihmisien tai pienen porukan kautta, kun osa nuorista alkaa tehdä lähtöä.
– Minne? Harjula kysyy.
– Suoramalle, kuuluu vastaus.
Harjula kertoo, että nuorisotilalla tullaan ja mennään illan aikana tiiviisti; välillä väki käy kaupassa, kavereillaan tai muualla hengailemassa ja palaa kenties sitten taas takaisin. Kaikkiaan perjantai-illat tuovat Sentteriin viikoittain noin 80 nuorta, mutta paikalla oleva nimilista kattaa lähes 500 eri nimeä.
– Hiljattain nuorisotilakyselyyn vastasi Sentterissä lähes 40 nuorta, ja paikka sai tosi hyvät arvostelut. Sen huomaa, että tämä on nuorille tosi tärkeä paikka. Jos esimerkiksi sairastumisen vuoksi tila joudutaankin joskus pitämään kiinni, tulee pettynyttä viestiä, Harjula sanoo.
Mitä nuoret sitten itse kaipaisivat?
Sentterillä nuorten listaan mahtuu niin halvempi bensa, skeittausparkit kuin kaupatkin – myös sellaiset, jotka olisivat avoinna ympäri vuorokauden. Viimeksi mainittu voi kytkeytyä toiveeseen hengailupaikoista, joissa voisi olla myös viikonloppuisin. Nyt esimerkiksi Sentterin nuorisotila ei ole avoinna lauantaisin ja sunnuntaisin. Lauantaisin on liikkeellä matkailuauton muodossa kiertävä nuorisotila Kyläkolli.
Nuoruuden kiihko ja marginaalit
Erityisnuorisotyöntekijä Jorma Jussila päätyy pohdinnassaan Erika Harjulan ja Miko Lahden tavoin siihen, että ikäviä tilastoja tekee pieni marginaali.
– Sen marginaalin lisäksi on pätkä porukkaa, josta toivotaan, että se lipsahtaisi siihen keskijoukkoon eikä sinne marginaaliin, hän näkee.
Jussila on työskennellyt nuorten parissa pian 40 vuotta. Hänen mukaansa nuoriso ei ole juurikaan muuttunut, mutta tekniikka on kehittynyt.
– Netistä löytyy kaikenlaista, ja somesta joskus otetaan mallia pöljyyksistä – ainahan niissä joku tekee jonkun asian vielä ”paremmin”… Nykyisin myös autot ovat tehokkaampia ja viina väkevämpää. Se nuoruuden kiihko on kuitenkin lopulta lyhyt aika, ja kun siitä pääsee ryhdistäytymään eteenpäin kouluihin ja töihin, niin sen tavallaan aktiivisen taustan myötä monista nuorista tulee lopulta yhteiskuntaan ahkeria tekijöitä.
Jussila kuvailee nuorisoa fiksuksi, ja kohdistaa katsettaan pitkälti aikuisiin mietittäessä sitä, miksi nuoret toisinaan menevät yli siitä, missä aita on matalin tai käyttävät erilaisia porsaanreikiä hyväkseen. Erityisen harmissaan Jussila on nykyisen yksityisyyden- ja tietosuojan kankeudesta. Sinänsä hyvät tarkoitusperät hankaloittavat vahvasti Jussilan kokemusten mukaan eri tahojen yhteistyötä nuorten auttamiseksi.
– Tämä voi olla tällaista maalaisfilosofiaa, mutta nuoret kaipaavat välittämistä. Aikuiset voisivat lähestyä nuoria fiksusti, eli ei aina aloitettaisi sillä pää punaisena huutamisella. Sitä voi miettiä aikuinen ihan omallakin kohdalla, miten toivoisi itseään lähestyttävän. Useinhan se on niin, että niin metsä vastaa kuin sinne huudetaan.
”Virheiden tekeminen kuuluu kasvamiseen”
Näpisteltyjä ja räjäytettäväksi päätyneitä deodoranttipurkkeja. Lumikökköjä sillalta vilkkaasti liikennöidylle Lahdentielle. Huumekoiria yläkoulussa.
Poliisin mukaan myös Kangasalla on yleisellä tasolla havaittu lapsia ja nuoria koskeva ilmiö, joka on herättänyt laaja-alaista keskustelua muun muassa lasten ja nuorten hyvinvoinnista.
– Lasten ja nuorten kohdalla esiin nousevat asiat koskevat pääasiallisesti epäiltyjä omaisuus- ja vahingontekorikoksia, kuten näpistyksiä ja lieviä vahingontekoja. Lisäksi nuorten kohdalla ilmenee myös epäiltyjä henkeen ja terveyteen kohdistuneita rikoksia, kuten laittomia uhkauksia ja pahoinpitelyitä, kertoo rikoskomisario Tuomas Luhtaniemi.
Hänen mukaansa tavoitteena on, että viranomaisten, kuten poliisin, suorittamalla ennalta estävällä työllä ja varhaisella puuttumisella voidaan auttaa lasta tai nuorta.
Luhtaniemi näkee, että lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistäminen on kuitenkin ison tekijäjoukon käsissä.
– Lasten ja nuorten hyvinvointia voidaan kohentaa laaja-alaisella yhteistyöllä eri viranomaisten, kolmannen sektorin toimijoiden, vanhempien sekä lasten ja nuorten kanssa.
Rikoskomisario arvioi, että sosiaalisen median myötä lasten ja nuorten tekemiset tulevat näkyville aiempaa herkemmin, vaikka itse tapausten määrä ei välttämättä olisikaan kasvanut.
– Se, että tehdään virheitä, kuuluu kasvamiseen. On kuitenkin hyvä, että näitä asioita nousee laajempaan tietoisuuteen ja niistä herää keskustelua.
Kouluissa mobiilia turvallisuutta
Kangasalan kouluilla on otettu käyttöön Koulujen Turvaopas-mobiilisovellus, johon on koottu muun muassa kaikki koulujen turvallisuuteen liittyvät toimintaohjeet ja olennaisimmat turvallisuusmateriaalit. Sovelluksen sisältö on räätälöity erikseen jokaiselle koululle ja siitä on lisäksi oma tiiviimpi versio oppilaille ja laajempi kokonaisuus henkilökunnalle.
Lisäksi kolme koulua on mukana Onni-hankkeessa pilottikouluna. Näissä kouluissa oppilaan mobiilisovelluksen ominaisuuksiin kuuluu mahdollisuus tehdä turvallisuusilmoitus esimerkiksi havaitsemastaan vaaranpaikasta, väkivallasta, kiusaamisesta tai häirinnästä. Oppilaita ohjataan kuitenkin ensisijaisesti ilmoittamaan vaaratilanteista välittömästi koulun aikuisille – sovellus ei ole hälytys- vaan ilmoitusjärjestelmä.
