Kangasalla järjestetään ensi elokuussa vetouistelun Suomen mestaruuskilpailut. Isot kaksipäiväiset kisat keräävät 5.–6. elokuuta kaupunkiin satamäärin kilpailijoita ja heidän kannustusjoukkojaan. SM-kilpailu on kutsukilpailu, johon kutsutaan vetouistelun alueellisten karsintakilpailusarjojen eli cupien parhaiten pärjänneet venekunnat sekä edellisen vuoden Suomen mestari. Kilpailun voittaa venekunta, jonka molempien kisapäivien yhteenlaskettu punnitustulos on suurin.
– Järjestämme edellisenä viikonloppuna Häme-cupin avoimen osakilpailun ja moni kilpailija saapuu jo silloin kilpailemaan ja tutustumaan SM-kisojen vesistöihin, puheenjohtaja Ville Kuoppu SM-kisat järjestävästä Längelmäveden Uistelijoista kertoo.
Pirkanmaalla SM-kisat on järjestetty viimeksi Hämeenkyrössä 2000–luvun alkupuolella. SM-kisat järjestetään nyt ensimmäistä kertaa Kangasalla. Vetouistelijat kalastavat Längelmävedellä sekä Roineella ja Mallasvedellä. Kisakeskuksena toimii Mobilia, joka sijaitsee keskeisellä paikalla vesistöihin nähden.
Kisajärjestäjät pyrkivät järjestämään ensimmäiselle kisapäivälle Mobiliaan kalastus- ja lähiruoka-aiheista ohjelmaa koko perheelle.
– Lasten onkikisat yritämme esimerkiksi järjestää. Näin saisimme esiteltyä kalastusta mukavissa merkeissä pikkuväellekin, Kuoppu kertoo.
Längelmäveden Uistelijat järjestäjänä
Järjestävässä seurassa eli Längelmäveden Uistelijoissa on noin 70 jäsentä. Jäseniä on eniten Kangasalta ja Orivedeltä, mutta myös muualta Pirkanmaalta. Seura on kokenut kilpailujärjestäjä.
– Nyt SM-kisoissa tehdään vaan kaikki isommin ja isommalle joukolle kuin aiemmin järjestämissämme kilpailuissa.
Myös SM-kisoissa järjestävällä seuralla on useamman venekunnan edustus.
Vuodenvaihteen tienoilla kisajärjestäjillä on menossa seesteisempi vaihe. Alkuvuodesta edessä on tapaamisia yhteistyökumppanien kanssa. Vauhti luonnollisesti kiihtyy, mitä lähemmäs elokuuta ja kisojen avauspäivää mennään.
Entä mitä tapahtuu kilpailijoiden SM-kisaviikonlopun aikana saamille kaloille? Mihin ne joutuvat kisojen jälkeen?
– Kaikki kalat menevät jatkojalostukseen eli ruoaksi. Kilpailijat ovat kokeneita kalastajia, jotka osaavat käsitellä kaloja oikein ja tietävät, miten niitä säilytetään. Ajatuksissa on myös järjestää ensimmäisen kisapäivän jälkeen huutokauppa, jossa yleisö saisi ostaa pyydettyjä kaloja itselleen, Kuoppu sanoo.
Vetouistelu:
- Yksinkertaisimmillaan uistelemaan voi lähteä soutu- tai mökkiveneellä. Tällöin käytetään 1–4 vapaa kerrallaan. Vapoina voivat toimia lähes jokaisesta kalastajan kodista löytyvät avo- tai umpikelalliset vavat. Kahta vapaa voi käyttää vielä ilman vapatelineitä, mutta lisävavoille kannattaa hankkia vapatelineet. Samalla voidaan hankkia siimaan kiinnitettävät levittäjät eli pikkuplaanarit. Plaanareiden avulla uistelija saa levitettyä uistelualuettaan. Vetouisteluun enemmän panostavat hankkivat usein hyrräkelat sekä tukevat 7–8 jalan mittaiset vavat.
- Kisoissa kilpailijat liikkuvat kookkaammilla moottoriveneillä. Tyypillisimpiä uisteluveneitä ovat 4,5–6 metrin mittaiset avo- tai HT- veneet. Varsinaisissa uisteluveneissä käytetään monia vapoja samanaikaisesti, jolloin vapatelineet tai ”vaparäkki” ovat välttämättömät. Uisteluveneissä on varsin usein myös plaanaajakelkat, joiden avulla saadaan pyyntiin jopa toistakymmentä viehettä kerrallaan. Syvemmältä kalastettaessa käytetään apuna siiman kiinnitettäviä painoja, syvääjiä tai syvätakilaa.
- Uisteluissa käytetyimpiä vieheitä ovat vaaput. Uistelussa voidaan käyttää myös lusikkauistimia, jotka eivät ala uistellessa pyöriä ja kiertää siimaa.
- Uistelijan keloille puolataan yleisimmin noin 0,4 millimetrin paksuista monofilsiimaa. Myös kuitusiimat ovat yleistyneet ja lisänneet suosiotaan kovien vetolujuuksien ja hyvän tuntuman vuoksi. Muina varusteina tarvitaan riittävän kookas haavi. Lisäksi kalastajalla tulee olla kelluntahaalari tai pelastusliivit.
- Useammalla kuin yhdellä vavalla uisteltaessa tarvitaan lupa vesialueen omistajalta. Lisäksi 18-64 -vuotiaat tarvitsevat valtion kalastuksenhoitomaksun.
- Lähde: https://www.vapaa-
ajankalastaja.fi/vetouistelu/
