A+, B-, AB+, O-… Tiedätkö sinä oman veriryhmäsi?
Oman veriryhmänsä saa tietää esimerkiksi verenluovutuksen yhteydessä. Luovuttaja saa tiedon veriryhmästään ensimmäisen luovutuksensa jälkeen.
Veriryhmän voi saada tietoonsa myös muuta kautta. Terveydenhuollossa veriryhmä selvitetään, jos on tiedossa, että henkilö saattaa tarvita verivalmisteita esimerkiksi leikkauksessa. Lisäksi raskaana olevilta naisilta seulotaan alkuraskaudessa veriryhmävasta-aineet ja samalla määritetään äidin veriryhmä. Veriryhmää voi selvitellä myös omalla kustannuksellaan yksityisissä laboratorioissa.
– Normaalisti omaa veriryhmää ei kuitenkaan ole mitenkään välttämätöntä tietää. Eri veriryhmistä O- eli niin sanottu hätäveri käy kaikille, ja sitä käytetäänkin esimerkiksi onnettomuustilanteissa, jos potilaan veriryhmää ei ehditä selvittämään, kertoo Suomen Punaisen Ristin Veripalvelun tiedottaja Tuuli Vuori.
Veriryhmistä juuri O negatiivinen onkin keskeisessä roolissa, vaikka sitä kantaa vain noin viisi prosenttia suomalaisista. Merkityksellistä on, että vaikka O negatiivinen -veri sopiikin muille, ei kyseisen veriryhmän ihmisille sovellu käytettäväksi kuin heidän oman ryhmänsä veri.
Veriryhmä on geneettinen eli molemmilta vanhemmilta periytyvä ominaisuus. Lapsella voi siten olla eri veriryhmä kuin vanhemmallaan. Lapsi voi periä esimerkiksi O-veriryhmän geenin, vaikka vanhemman veriryhmä olisi A. Sukupuolella ei ole väliä veriryhmän periytymisen kannalta.
Epäsopivan veren saamisen seurauksena potilaan omat punasolut voivat rikkoutua, mikä voi johtaa vakaviin kuume-, hengenahdistusoireisiin ja munuaisvaurioon.
