Ikkuna asumisen haaveisiin ja paikka inspiroitua vetävät kävijöitä asuntomessuille vuodesta toiseen. Julkisuuden valokeilassa paistattelua ja mahdollisuus profiilin nostoon ovat puolestaan tekijöitä, jotka perinteisesti ovat saaneet kuntia innostumaan asuntomessujen hakemisesta kotikulmilleen. ”Varauskalenteri” on täytetty vuosiksi eteenpäin – paitsi vuoden 2024 osalta, kun Kerava loppuvuodesta yllättäen ilmoitti luopuvansa messuisännyydestä.
Viimeksi pidetyillä Naantalin asuntomessuilla infra – kadut, kunnallistekniikka, viheralueet ja niin edelleen – toteutettiin vuosina 2018–22. Suomen Asuntomessujen mukaan investoinneille kertyi viidessä vuodessa kahdeksan miljoonan euron hintalappu, mutta tätä värittävät muun muassa ruoppaukset ja venesataman rakentaminen. Käyttötalousmenoja kirjattiin 2,2 miljoonaa euroa, joista yli puolet ajoittui varsinaiselle messuvuodelle sisältäen esimerkiksi paikan päällä työskennelleiden ihmisten palkkoja, erilaisia vuokrakustannuksia ja bussikuljetuskustannuksia.
Tuloja Naantalin messuista kertyi vajaat 820 000 euroa. Tulojen lisäksi hyvän puolelle ovat kuitenkin laskettavissa näkyvyyden lisäksi alueelle messukävijöiltä jääneet eurot: arviolta 4,9 miljoonan euroa majoitukseen, 4,6 miljoonaa euroa ruokaan ja juomaan sekä 2,3 miljoonaa euroa muihin ostoksiin.
Asuntomessuilta kerrotaan, että kiinnostavia yhteydenottoja ja ideoita vuoden 2024 ohjelmaksi on tullut. Parhaillaan käydään neuvotteluja ja jatkokehittelyä jo usean tahon kanssa, ja tarkoitus on vielä lähiviikkoina saada käsitys, mitä lähdetään toteuttamaan. Asuntomessut ovat ymmärrettävästi liikkeellä innovatiivisin mielin, koska ”perinteiseen” laajaan messuhankkeeseen aika ei enää tahdo riittää. Tiettävästi ajatuksena on kehitellä tavallista ketterämpää toimintamallia ja kokeilla uutta, kunnankin kannalta kevyempää konseptia.
Sydän-Hämeen seudulla asumisen isoista messuista ei puhuta tyystin neitseellisellä maaperällä. Kangasalla järjestettiin messut vuonna 1972 Ranta-Koivistossa ja asuntomessujen hakeminen vilahti hiljattain valtuustoaloitteessa, Pälkäneellä puolestaan on pohdittu joitakin vuosia sitten loma-asuntomessujen järjestämistä. Kokemusta erilaisten suurtapahtumien järjestämisestä, myös asumisen, saralla löytyy molemmista kunnista.
Pelkkä messujen saaminen paikkakunnalle ei vielä takaa glooriaa tai onnistunutta tapahtumaa, ja tähän kokenut tapahtumajärjestäjä varmasti tietää kiinnittää huomiota. Vaaditaan hieno ja houkutteleva messualue, jonne kiinnostavia koteja saadaan esille monipuolisesti – ja vaaditaan myös kunnan omaa kunnianhimoa laadukkaan asumisen roolimallina.
Matkailuyhteistyönsä hiljan virallistaneelta Pälkäneeltä ja Kangasalta on helppo löytää kohteita, jotka nykyisellään tai päättäväisellä satsauksella voisivat toimia asuntomessujen yhtenä sijoituspaikkana. Jaettu kisaisännyys kun ei Suomen Asuntomessujen mukaan ole mitenkään poissuljettua, jos hyviä kokeilemisen arvoisia ideoita ilmenee.
Aikataulu vuoden 2024 messujen osalta on tiukka niin pienelle ja ketterälle kuin isolle ja innovatiivisellekin. Ehkä elinvoimapohdintaa pyörittelevät kunnat kuitenkin havahtuvat ynnäilemään: josko sittenkin, lähitulevaisuudessa..?
Lue myös:
Vastaa myös kyselyyn:
[wpforms id=”220972″]
