Juustoa pakkasessa ja lunta eteisessä – vanhenemista ja vuosien vaihtumista

Mymmeli.

Tuntuu siltä, että ikävuodet lisääntyvät nykyään useammin kuin joskus 1950-luvulla. Vanhenemisen huomaa siitä, kun iäkäs mummo muuttuu yhä höperömmäksi. Töppäyksiä tapahtuu aika usein. Joskus tuli sulattaneeksi pakastimen normaalin kaavan mukaan. Sitten asetteli tavarat takaisin, vaan eipä napauttanut kylmenemistä päälle. Pientä sulamista ehti tapahtua, ennen kuin huomasi homman.

Toisen kerran poimi kauppatavarat kassista normaalin kaavan mukaan. Sitten nautti vähän välipalaa ja meni päiväunille. Herättyä piti ratkoa lehden ristikko ja ruokaakin kaipasi. Juustoa teki mieli. Oliko se unohtunut ostaa? Ei, kyllä se kassakuitista löytyi. Vähältä piti, ettei jo soittanut kauppaan ja kysynyt, jäikö se kassalinjalle. Tuli vielä vilkaisseeksi pakastimeen. Siellähän iso juustopaketti oli umpijäässä, nyt oli ongelma päinvastainen.

Alkutalven liukkaus on aiheuttanut monilla tutuilla vanhuksilla kaatuilua. Vaikka kuinka olisi itse ollut varovainen tien ja pihan liukkaudessa, niin lensi vauhdilla pyllylleen eteisessä, johon oli eksynyt lumikimpale. Onneksi on sentään kertynyt pehmustetta pyrstöpuoleen, joten selvittiin kohtuullisella, pari viikkoa kestäneellä kivulla ja laajalla mustelmalla.

Päättynyt vuosi 2022 oli Ukrainassa ankaran sotaisa. Räjähdyksiä ja leimahduksia on ollut siinä määrin, että olisi voitu jättää myötätunnosta koko Euroopassa uudenvuoden ilotulitukset vähemmälle. Näin ei käynyt. Ainakin Luopioisten taajamassa tunnelmaa kohotettiin entisten vuosien tyyliin. Mummo siinä muisteli elämää taaksepäin ja erityisesti entisaikojen vuodenvaihteen juhlintaa. Me taidettiin vain valaa tinoja, joista sitten saattoi ennustaa tulevia tapahtumia.

Monenlaisia ikäviäkin kokemuksia on nykyaikaisesta juhlinnasta syntynyt. Onkohan syy usein siinä, että kohotellaan liian tiuhaan uuden vuoden maljoja? Nykyään vaaransa voi olla siinäkin, että ilotulitteet ovat aika isoja ja näyttäviä.

Tuli muistelluksi ”tyttöjen” kanssa entisiä aikoja. Ei oikein ollut selvää kuvaa, koska oli ensi kerran päässyt ihastelemaan ilotulitusta. Maaseudulla asuneilla ei ainakaan meidän nuoruudessamme moista loistokkuutta osunut kohdalle. Olisikohan tämä juhlintatapa yleistynyt vasta joskus viitisenkymmentä vuotta sitten? Ensiksi suurissa ja sitten pienemmissäkin kaupungeissa.

Tai kauppaloissa. Puhuttiin asiasta 85-vuotiaan siskon kanssa. Hän kertoi ensimmäisen mieleen jääneen vaikuttavan kokemuksensa, kun Kurikassa juhlittiin 1.1.1965 maalaiskunnan muuttumista kauppalaksi komein ilotulituksin.

Mymmeli