Puolustustarvikeapua Ukrainaan ei lähetetä Suomesta hätiköiden, mutta sen kanssa ei myöskään viivytellä. Puolustusministeri Mikko Savola (kesk.) avasi Ukrainalle myönnettävien tukipakettien rakentumista vieraillessaan Pälkäneellä lauantaina.
Puolustusministeri muistutti, että yksittäisen laitteen luovuttamisen lisäksi on huolehdittava siihen liittyvästä koulutuksesta, huollosta, varaosista ja logistiikasta. Taustatyötä tehdään paljon myös sen suhteen, mitä Ukrainaan lopulta lähetetään.
– Pohjalla ovat Ukrainan tarpeet ja toiveet sekä kansainvälinen koordinaatio, jossa keskustellaan mitä kukin maa on tukemassa. Puolustusvoimien kanssa arvioidaan tarkasti, mitä voidaan antaa ja milloin, ja miten se sitten korvataan, Savola kertoi.
Hän ynnäili, että Suomen 11 ensimmäistä aseapupakettia olivat arvoltaan noin 189 miljoonaa euroa ja tuorein kahdestoista noin 400 miljoonaa euroa.
Savolan mukaan Ukrainan tilanne on ollut näkyvästi hänen työpöydällään päivittäin heti puolustusministerin pestin alkamisesta eli tammikuun alkupäivistä lähtien.
Natosta ja asevelvollisuudesta
Puolustusministeri arvioi suurpiirteisesti Suomen Nato-jäsenyyden ratifioinnin edistymistä vielä asian päällä istuvissa Unkarissa ja Turkissa.
– Unkari aloittanee oman päätöksentekonsa kuun lopussa, ja Turkki voi liikahtaa vasta vaalien jälkeen, hän mietti.
Savola linjasi, että Nato-jäsenyyden hyväksymisen jälkeenkin Suomi turvautuu edelleen yleiseen asevelvollisuuteen ja puolustaa rajojaan ensisijaisesti itse. Tukena on kuitenkin myös lukuisia kumppanuussopimuksia eri maiden kanssa. Omia isoja investointejakin on tehty ja tulossa niin maalla, merellä kuin ilmassakin – esimerkiksi maavoimia ollaan kehittämässä miljardiluokan investointiohjelmalla vielä tällä vuosikymmenellä.
Puolustusvoimissa pohditaan myös, miten saataisiin hyödynnettyä esimerkiksi terveyssyistä asepalveluksesta ulos jäävien osaamista tämänhetkistä paremmin. Puolustusministeri kertasi, että asevelvollisuuskomitean mukaisesti asevelvollisuus on lähitulevaisuudessa säilymässä vain miehillä, vaikka kutsuntoja ollaankin laajentamassa koskemaan myös naisia. Pohdinnassa kuitenkin on, miten sodan ajan joukkojen määrä saadaan pysymään tavoitellussa ikäluokkien pienentyessä.
Suuri merkitys maanpuolustuksessa on myös arjen pienillä asioilla.
– Maanpuolustustahto rakentuu siitä, että arjen asiat päivähoitoa myöten toimivat, ja sekä asuinpaikka että maa koetaan sellaisiksi, että niitä halutaan puolustaa. Maahan, jolla on vahva maanpuolustustahto, on paha tulla.
