Emmi Kleemola pääsi Pälkäneen lukion rehtorina heti pyöritykseen keskelle koronaa ja yhtenäiskoulu-uudistusta – ”Yhteisö otti minut hienosti vastaan uudessa roolissa”

Pälkäneen lukion rehtorilla Emmi Kleemolalla ei ole haasteita puuttunut viime vuosien aikana. Korona kuormitti paljon uudistusten keskellä.

Pälkäneen lukion rehtorin Emmi Kleemolan alkutaival virassa on ollut vauhdikas. Kun hän aloitti viransijaisena maaliskuussa 2020, korona löi lujaa päälle. Ohjeistukset saattoivat vaihtua viikon välein, joten aina piti olla varasuunnitelma. Rehtorius oli muutenkin uutta.

– Kysymyksiä oli paljon, kun tein asioita ensimmäistä kertaa. Onneksi talossa työskentelee kaksi rehtorin sijaisuuksia aiemmin hoitanutta opettajaa, jotka auttoivat monissa asioissa.

Musiikinopettajana vuodesta 2011 Pälkäneellä toiminut Kleemola ei edes ollut ajatellut rehtoriutta vielä tähän elämänvaiheeseen, mutta häntä kysyttiin ensin puolen vuoden lyhyeen sijaisuuteen. Kun silloinen rehtori Jan Salmi ei enää palannutkaan, Kleemola jatkoi myös seuraavan lukuvuoden. Kun virka tuli hakuun vuoden 2021 keväällä, Kleemola haki sitä ja sai viran.

– Pälkäne oli jo entuudestaan tuttu, ja yhteisö otti minut hienosti vastaan uudessa roolissa, sanoo Tampereelta kotoisin oleva Kleemola.

Musiikin aineenopettajaksi hän opiskeli Helsingissä, ja hän ehti valmistumisen jälkeen työskennellä kolme vuotta pääkaupunkiseudulla. Kontrabassoa soittava mies sai töitä Tampere Filharmoniasta ja esikoinen syntyi vuonna 2010. Seuraavana vuonna avautuikin jo paikka Pälkäneeltä.

– Työmatka Tampereen Leinolasta Pälkäneelle on hieno. Saan ihastella auringonnousuja ja upeita maisemia arkipäivisin.

Vaikka rehtorina Kleemola ei musiikkia enää opetakaan, muusikon ja musiikkikasvattajan identiteettiään hän toteuttaa yhä kuoronjohtajana. Emmi Kleemola, 42, johtaa Pirkanmaan musiikkiopiston lapsikuoro Tactusta ja nuorisokuoro Sympaattia. Musiikki on iso osa koko perheen elämää, johon puolison lisäksi kuuluvat nyt 9- ja 12-vuotiaat pojat.

Suuri uudistus

Koronaa taklatessa suunniteltiin koko ajan uutta. Pälkäneen yhteiskoulu ja Kostian koulu yhdistyivät hallinnollisesti keväällä 2020 ja muuttuivat yhtenäiskouluksi syksyllä 2021. Tuolloin nimikin muuttui. Koronan jyllätessä kaikki yhteinen toiminta oli aluksi kiellettyä.

– Kahdessa eri rakennuksessa olo ei ainakaan helpottanut asiaa. En vieläkään pysty olemaan Kostialla niin paljon kuin toivoisin.

Apulaisjohtaja Riitta Tiitola johtaa Kostian yksikön arkea. Kun koronasta vähitellen on päästy, yhteisiä tapahtumia ja vierailuja on pystytty jo toteuttamaan. Yhteisiä kokouksia on pidetty ja opiskeluhuoltoryhmä on yhteinen.

Yhteistä toimintakulttuuria vielä haetaan. Koulun kummallakin toimipisteellä on ollut oma vahva kulttuurinsa, ja nyt etsitään yhteistä polkua, jossa kaikkien olisi hyvä olla.

– Yhtenäiskoulun logon suunnittelukilpailu on parhaillaan menossa. Raadit kokoontuvat loman jälkeen. Voittajatyö julkistetaan myöhemmin keväällä.

Kleemola korostaa sitä, miten yhtenäiskoulu on opetussuunnitelman mukaista.

– Olemme pyrkineet madaltamaan kynnystä niin eskarista ekalle kuin kuudennelta yläkouluun siirryttäessä. Myös kynnys toiselle asteelle madaltuu, kun kunnassa on oma lukio. Suurin osa opettajistakin on tuttuja jo yläkouluvuosilta. 

Näköalapaikalla

Emmi Kleemola kokee rehtorina olevansa näköalapaikalla. Hän saa rakentaa tulevaisuutta ja oppia jatkuvasti uutta. Koulusta hän haluaa luoda positiivista kuvaa.

– Liian usein koulumaailma kuvataan mediassa rankaksi päivästä toiseen selviytymiseksi, jossa opettajat uupuvat. Tämä on tosi suppea kuva kaikesta siitä, mitä teemme.

Koulussa arki jatkuu aika samanlaisena, vaikka ympärillä tapahtuisi mitä. Kleemolan mielestä on harmi, että media tuo koulusta tällä hetkellä esiin enimmäkseen negatiivisia asioita, vaikka päivittäin koulussa tapahtuu paljon hyvää.

Etenkin lukiolaisten jaksamisesta Kleemola on silti huolissaan. Hänestä on väärin, että entistä nuorempana pitäisi tietää, mitä haluaa – eihän moni tiedä vielä vanhempanakaan.

– Uupumisen taustalla voi olla osittain se, että valitaan aineita, jotka eivät kiinnosta, mutta joista saa paljon pisteitä todistusvalinnassa. Tämä on väärin ja hämärtää lukion ideaa yleissivistävänä oppilaitoksena.

Kleemolan mielestä on hyvä, että tähän suunnitellaan muutosta vuonna 2026, vaikka se ei tämänhetkisiä lukiolaisia autakaan.

Pälkäneen lukion vahvuutena hän pitää pienuutta, tuttuutta ja joustavuutta. Opiskelijat tunnetaan nimeltä ja heitä voidaan tukea yksilöllisesti.

– Pälkäneen lukio kuuluu myös European School Network -verkostoon, jonka kautta saamme vuosittain vieraaksi ulkomaalaisia opiskelijoita ja voimme lähettää omia opiskelijoita lukioprojekteihin eri puolille Eurooppaa. Tämä on nuorille tosi upea mahdollisuus avartaa maailmankuvaansa, Emmi Kleemola kiteyttää.

Pälkäneen lukion rehtori Emmi Kleemola nauttii uuden oppimisesta. Yllätyksiäkin on matkan varrelle mahtunut. Musiikki on tärkeä vastapaino rehtorin työlle.