Suomalaiset seuraavat kotimaan politiikan uutisia eniten sanomalehdistä. Kärkiasema on säilynyt vuodesta toiseen. Sanomalehdistä haetaan myös eniten tukea eduskuntavaalien äänestyspäätöksiin, selviää Iro Research Oy:n Uutismedian liitolle tekemästä Eduskuntavaalit 2023 -tutkimuksesta.
Lähes kolme neljästä (72 %) suomalaisesta kertoo seuraavansa säännöllisesti kotimaan politiikkaan liittyviä uutisia painetuista tai digitaalisista sanomalehdistä. Osuus on kasvanut aiemmista vuosista yhden prosenttiyksikön. Toiseksi sijoittuu televisio (tv-kanavat tai niiden verkkopalvelut), samalla 70 prosentin tasolla kuin aiempinakin vuosina.
Sanomalehdet ovat tasaisesti kaikkien ikäryhmien merkittävin tiedon lähde kotimaan politiikan uutisoinnissa: jopa 18–24-vuotiaista 70 prosenttia ilmoittaa seuraavansa säännöllisesti kotimaan politiikan uutisia sanomalehdistä. Nuorimmissa äänestysikäisissä televisio jää selvästi sanomalehtien taakse 52 prosentin tasolla. Television ohittaa tämän ikäisissä sosiaalinen media (61 %).
Noin joka kolmas suomalainen seuraa kotimaan politiikan uutisointia radiosta (radiokanavat tai niiden verkkopalvelut, 37 %) tai sosiaalisesta mediasta (32 %).
Sosiaalinen media on varsin hyvin seurattu 18–24-vuotiaiden (61 %) ja 25–34-vuotiaiden (55 %) keskuudessa, mutta käyttö politiikan uutislähteenä vähenee huomattavasti jo 35 vuotta täyttäneiden ikäryhmissä (16–39 %).
Äänestyspäätökseen haetaan tukea
Kun eduskuntavaaleissa äänestämään aikovilta suomalaisilta kysyttiin, mistä medioista tai muista tietolähteistä he hakevat tukea äänestyspäätökselleen eduskuntavaaleissa 2023, merkittävimmäksi tietolähteeksi nousivat painetut tai digitaaliset sanomalehdet. Näitä aikoo hyödyntää lähes kaksi kolmesta (62 %).
Toiseksi sijoittuu televisio (tv-kanavat tai niiden verkkopalvelut, 57 %). Kolmannen sijan jakavat ehdokkaiden omat verkkosivut, puolueiden verkkosivut ja sosiaalinen media. Näitä aikoo hyödyntää äänestyspäätöksen tukena vajaa neljännes (23 %) äänestäjistä.
Joka viides (18–21 %) hyödyntää ehdokasvalinnassa painettuja tai digitaalisia kaupunkilehtiä, radiota, aikakauslehtiä ja hakukone Googlea. Noin 15 prosenttia hakee tukea ehdokkaiden kanssa erilaisissa tapahtumissa käytävistä keskusteluista ja postilaatikoihin jaettavista mainoksista.
Tiedotusvälineiden julkaisemia vaalikoneita uskoo kokeilevansa neljä viidestä (78 %), nuorimmista selvästi useampi kuin vanhemmista äänestäjistä.
Painavin valintaperuste on näkemysten vastaavuus
Ehdokkaan valinnassa painaa eniten ehdokkaan eri asioista esiin tuomien näkemysten vastaavuus äänestäjän omien näkemysten kanssa. Tämän nostaa ykköseksi 80 prosenttia suomalaisista.
Toiseksi painavin valintaperuste on puolue, jota pitää merkittävänä joka toinen (47 %). Reilu kolmannes (37 %) painottaa ehdokkaan tasa-arvoista suhtautumista eri väestönosiin ja vajaa kolmannes (32 %) ehdokkaan koulutustaustaa. Ehdokkaan iällä on vaikutusta joka neljännelle (27 %), ammatilla ja jonkin eritysalueen asiantuntijuudella joka viidennelle (19 %). Harvempi kuin joka viides painottaa ehdokkaan sukupuolta tai nykyistä tai aiempaa politiikassa mukana olemista.
Nuorimmat (18–24-vuotiaat) ja naiset painottavat ehdokkaan näkemysten (75 %) jälkeen toiseksi eniten ehdokkaan tasa-arvoista suhtautumista eri väestönosiin (51 %). Puolueen merkitys (42 %) jää kolmanneksi.
– Vaikka sosiaalisesta mediasta puhutaan paljon ja ehdokkaita koulutetaan sen käyttöön, ehdokkaiden ja puolueiden kannattaa muistaa, että varmimmin äänestämään aikovat eivät koe sosiaalista mediaa merkittäväksi tietolähteeksi tai tueksi valintapäätöksissä. Merkittävin tieto ja äänestyksen tuki saadaan painetuista ja digitaalisista sanomalehdistä. Some tukee sanomalehtiä 18–24-vuotiailla, mutta jo tätä vanhemmille some on varsin vähämerkityksinen politiikan uutisten lähteenä ja äänestyspäätöksen tukena, summaa Uutismedian liiton markkinointi- ja tutkimusjohtaja Sirpa Kirjonen.
Hänen mukaansa kannattaa huomioida medioiden julkaisemiin vaalikoneisiin vastaaminen.
– Tärkeintä äänestäjälle on tietää, mitä mieltä ehdokas on erilaisista asioista ja kuinka ehdokkaan näkemykset käyvät yksiin äänestäjän näkemysten kanssa.
