Tanja Komulainen ja Johanna Rantti mahtuvat pälkäneläistuloksillaan yhä sadan parhaan joukkoon Suomessa – tarkastelussa Pälkäneen Lukon yleisurheilijanaiset Helsingin olympialaisten pikajuoksijasta 2000-luvun mitalirohmuun

Tanja Komulainen on 2000-luvun menestyneimpiä naisheittäjiä Suomessa, ja hän on kerännyt huiman määrän SM-mitaleita.

Sydän-Hämeen Lehti esittelee Pälkäneen parhaita yleisurheilutuloksia. Aloitetaan viisiosainen juttusarja Pälkäneen Lukon naisten ennätyksillä.

Pälkäneen Lukko on perustettu 1934 ja tilastoista löytyy seuralle tuloksia vuoteen 2006 asti. Lukon ja Luopioisten Lujan toiminta yhdistettiin kuntaliitoksen myötä ja näin syntyneen Pälkäneen Luja-Lukon parhaita tuloksia esitellään SHL:ssä myöhemmin.

Viereisessä taulukossa ovat Lukon naisten yleisurheilutulokset, jotka sijoittuvat tuhannen parhaan joukkoon Suomen kaikkien aikojen tilastoissa. Tiedot on kerätty Tilastopajan tietokannasta toukokuussa 2023. Arviointiin on otettu suoritushetkellä Pälkäneen Lukkoa edustaneiden naisten tuloksia tavallisimmista ulkoratojen yleisurheilulajeista. Urheilija on voinut tehdä vielä kovemman tuloksen jonkun toisen urheiluseuran nimiin.

Pälkäneen Lukon naisten parhaita yleisurheilutuloksia eri lajeista vuosien varrelta.

Kärkipaikan ottaa odotetusti Tanja Komulainen (o.s. Mäkinen), jolta on mukana kolmen heittolajin tulokset. Komulainen on 2000-luvun menestyneimpiä naisheittäjiä Suomessa, ja hän on kerännyt huiman määrän SM-mitaleita. Kalevan kisojen saldo on 3 kultaa, 4 hopeaa ja 4 pronssia ja SM-hallikisojen 5 kultaa ja 8 hopeaa. Ja tähän päälle vielä nuorten sarjojen SM-mitalit. Kaiken huipuksi Komulainen on ollut palkintopallilla myös painonnoston SM-kisoissa.

Komulainen valittiin Suomen joukkueeseen 2010 ja 2012 EM-kisoihin ja hänellä on 25 maaotteluedustusta. Suomi-Ruotsi-ottelun kiekonheiton hän voitti 2011. Komulaisen uran parhaat tulokset ovat kirjautuneet Pälkäneen Luja-Lukolle ja Tampereen Pyrinnölle. Kiekonheiton ennätys 57,10 metriä on Suomen kaikkien aikojen tilastossa sijalla 13.

Johanna Rantti voitti 22-vuotiaiden Suomen mestaruuden moukarinheitossa 1999 Hämeenlinnan Tarmon urheilijana. Kilpailu oli tiukka, sillä eroa hopeamitalistiin oli vain yksi senttimetri. Rantti voitti myös muita nuorten sarjojen SM-mitaleita ja Kalevan kisoissa hän oli parhaimmillaan kymmenes. Ansioluettelossa on myös yksi maaotteluedustus vuodelta 2000.

Kati Rantanen (o.s. Ahola) voitti useita nuorten sarjojen SM-mitaleita korkeushypystä ja yhden myös neliottelusta. Rantasen monipuolisuudesta kertoo se, että hän löytyy viidessä eri lajissa Suomen kaikkien aikojen tilastoista.

Sari Simola on menestynyt vielä useammassa lajissa, joten ei liene yllätys, että yksi niistä on seitsenottelu. Hän edusti Lukkoa vuoteen 1987 asti ja teki osan uransa parhaista tuloksista tämän jälkeen Valkeakosken Hakassa. Simola oli monta kertaa aivan mitalin tuntumassa nuorten sarjojen SM-kisoissa.

Maaret Löfroos vastaa seuran naisten parhaista keski- ja kestävyysmatkojen suorituksista. Korkeimmalle tilastoissa sijoittuvat taulukossa näkyvät 3 000 ja 1 500 metrin ajat. Löfroos kilpaili kahdesti maastojuoksun SM-kisoissa 70-luvun loppupuolella.

Eveliina Tyllinen sijoittui kahdesti kymmenen parhaan joukkoon nuorten sarjojen SM-kisoissa. Huomionarvoista on, että hän kilpaili vielä 14-vuotiaiden sarjassa tehdessään tuloksen 265 cm.

Mirja Ahtilan kiekonheiton ennätyksellä on ikää jo 60 vuotta, mutta se on edelleen sijalla 628 Suomen kaikkien aikojen tilastossa. Tulos 35,40 metriä on 1963 vuositilaston sijalla kolme alle 18-vuotiaiden sarjassa.

Pälkäneen Lukolla on myös oma yleisurheilun olympiaedustajansa. Leena Hussa (o.s. Sipilä) valittiin Suomen joukkueeseen Helsingin 1952 olympialaisiin, jossa hän karsiutui 100 metrin alkuerissä. Hussa kuului myös Suomen 4×100 metrin viestijoukkueeseen, joka ei selviytynyt finaaliin asti. Kuukausi olympialaisten jälkeen hän voitti SM-kisojen hopeaa 100 metrillä.

Leenan sisko Hely Saarinen (o.s. Sipilä) menestyi erinomaisesti pika-aidoissa. Hän voitti 50-luvun alkupuolella kolme pronssia SM-kisoista. Leenan ja Helyn isä oli mestarijuoksija Väinö Sipilä.

Edellä mainitut meriitit eivät kuitenkaan riitä Lukon nopeimman naisjuoksijan titteliin. Maija-Liisa Hallikainen (myöh. Saario) juoksi 100 metriä aikaan 12,5 sekuntia (käsiaika) vuonna 1963, eikä tilastoista löydy nopeampaa aikaa Lukon tai Luja-Lukon urheilijoille.

Pälkäneen pikajuoksijoiden korkea taso näkyi myös viestijuoksujen SM-kisoissa 50- ja 60-luvuilla. Seura voitti pronssia naisten 4×100 metrin viestissä 1950 ja hopeaa 17-vuotiaiden 4×100 metriltä 1956. Molemmat kilpailut järjestettiin Valkeakoskella. Jälkimmäisessä joukkueessa juoksivat Anja Kämppi, Maija-Liisa Kouhia, Marjatta Toivonen ja Kyllikki Höysniemi. Heistä Höysniemi oli kolmas ja Kämppi viides 17-vuotiaiden SM-kisojen 60 metrillä 1956.

Ensi vuonna on kulunut siis jo 90 vuotta Pälkäneen Lukon perustamisesta. 24.4.1935 ilmestynyt Aamulehti kertoi vasta vuoden toimineen seuran kesäurheilukauden alkajaisjuhlasta. Lehden mukaan ohjelmaa riitti kuudeksi tunniksi ja vasta seitsemäntenä sai yleisö odottamansa karkeloimistilaisuuden. Pälkäneläiset eivät kuulemma olleet pitkään aikaan saaneet nähdä ja kuulla niin paljon samana iltana.

Artikkelissa kirjoitetaan, että seuran ympärille ovat kerääntyneet sekä nuoret että vanhat naiset ja miehet, ja se päätetään toivotukseen: ”Hyviltä näyttävät pälkäneläisten saavutukset ja toivottavasti edessä oleva kesä antaa runsaan sadon toimekkaalle pitäjälle sekä henkisesti että aineellisesti.”

Naisten parhaita tuloksia