Maalaismaisema miellyttää motoristia – Jari Rantanen tykkää ajella niin, että lenkillä on jokin päämäärä

Pelisalmi, Vehoniemi, Rauniokirkko. Siinä nyt heti kolme varmaa paikkaa, jotka kuhmalahtelainen motoristi Jari Rantanen, 40, näyttäisi muualta Sydän-Hämeen seudulle prätkäilleelle sielunveljelle tai -siskolle. Eikä mies itsekään kyllästy näitä kohteita ihailemaan.

– Aina talven jälkeen, kun ensimmäistä kertaa lähtee pyöräilemään, tututkin maisemat tuntuvat jotenkin uusilta. Sinänsä en hirveästi kaipaa ennennäkemättömiä paikkoja ja reittejä. Esimerkiksi nuo kolme mainittua kohdetta ovat aina katsomisen arvoisia, tamperelaissyntyinen ja Kangasalla pitkään asunut Rantanen juttelee.

Mies kokee kuhmalahtelaistuneensa hyvinkin nyt, kun tänne muuttamisesta on jo 11 vuotta. Rantanen asuu Puntarissa vaimonsa ja koiriensa kanssa. Miljöö on luonnonläheinen.

– Ja sellaista maalaismaisemaahan täällä lähiseudulla piisaa motskarointiakin ajatellen. Kun lähtee tästä kotoa Rautajärven kautta Aitooseen ja siitä Pälkänettä kohti, niin kyllä se on kaunista ympäristöä. Kuhmalahdelta Eräjärven kautta Orivedelle on kiva reitti siltoineen ja järvimaisemineen. Tykkään myös Kangasalta Valkeakoskelle johtavasta vanhasta tiestä.

Kesäaikaan Rantanen taittaa useimmiten työmatkansakin moottoripyörällä. Hän työskentelee kolmessa vuorossa Sahalahdella Saarioisilla lihanjauhajana. Uraa on takana jo 20 vuotta. Työnsä ohessa mies opiskelee Sara Hilden -akatemiassa taiteita. Harrastuslistalta löytyykin monenlaista kädentaitoihin liittyvää kynäruiskumaalaamisesta moottorisahaveistoon.

Jari Rantanen ajelee mielellään maalaismaisemissa.

Vain bensatankki vaihdettu

Jos puntarilaismotoristi haluaa porhaltaa pidemmän päivämatkan kaksipyöräisellään, hän lähtee kiertämään Päijännettä. Kahvipaikkoja on sopivin välimatkoin, ja taukoiluineen reissu vie lähes koko päivän.

– Pidempiä keikkoja ei ole vielä juuri tullut tehtyä. Tänä kesänä voisin veljen kanssa lähteä pyörillä käymään Kuhmossa katsomassa sukulaisia ja kalastelemassa. Veljellä on samanlainen prätkä kuin minulla, Rantanen kertoo.

Kuhmalahtelainen tykkää ajella niin, että lenkillä on aina joku päämäärä. Se voi olla juuri nähtävyys tai komea maisema, mutta yhtä lailla etappiajatus toteutuu, jos poikkeaa katsomassa jotakin kaveria.

Rantasen ajokki on vuoden 2003 mallia oleva Yamaha BT 1100. Bulldogiksikin kutsuttu malli. Ei varsinainen katupyörä muttei custom-luokkaankaan mahtuva.

– Paras niistä kolmesta motskarista, jotka minulla on ollut. Ei kamalasti tehoja, mutta vääntöä koneesta löytyy kyllä. Tällä on erittäin mukavaa ajaa. Kokemusta on customista ja muoviluodistakin, mutta tätä en nyt aio vaihtaa kovin helposti pois.

Rantasen Yamaha on moottoriltaan ja voimansiirroltaan vakiotavaraa. Pyörä on hänellä nyt kolmatta kesää. Remonttia ei ole pahemmin tarvinnut tehdä. Vain bensiinitankki täytyi vaihtaa, koska vanhassa oli kiusallisia vuotoja. Muuten on pärjätty perushuolloilla.

Jari Rantasen ajokki on vuoden 2003 mallia oleva Yamaha BT 1100.

Ennakointi on tärkeää

Mopoikäisestä lähtien Rantanen haaveili hieman isommastakin pärtsäilyvälineestä. Kolmikymppisenä hän sitten päätti, että moottoripyöräkortti on ajettava. Harrastus vei mennessään tiukasti.

– Mukavasti on sujunut. En ole joutunut kolareihin. Prätkäillessä ennakointi on kaiken perusta. Koskaan ei voi tietää, huomaako autoilija moottoripyöräilijän eli kannattaa varautua aina siihen, että se auto saattaa tulla toiselta kaistalta tai risteyksestä eteen, Rantanen selittää.

– Työmatkalla joskus on peura tai hirvi seissyt ajotien vieressä niin, että olen huomannut vasta ihan kohdalla. Silloin kyllä hätkähtää aika lailla.

Ajovarusteista Rantanen ei tingi. Kypärä on lain mukainen itsestäänselvyys, mutta  ei Rantanen lämpimilläkään ilmoilla juuri ajele esimerkiksi pelkkä huppari yläkropan suojana ja shortsit jalassa.

– Minulla on sekä buutsimalliset ajojalkineet että kevyemmät ajokengät. Kevlar-farkut löytyy, ja sitten erikseen ihan vedenpitävät kevlar-ajohousut. Sekä nahkatakissa että toisenlaisessa ajotakissa on kunnon suojukset kaatumisen varalle.

Liikennevirrassa Rantanen sompailee kesäaikaan varsin paljon nelipyöräiselläkin. Itse kunnostamaansa matkailuvaunua vetäen. Hän nimittäin harrastaa vaimonsa kanssa karavaanaritoimintaa, ja joka suvi pyritään tekemään ainakin parin viikon Lapin-reissu.