Kun Leena Tuohisaari muutti Kuhmalahdelle kolme vuotta sitten, kaksikymppiselle energiselle naiselle tuli pian sellainen fiilis, että hän haluaa elävöittää kylää. Tuohisaari lähti mukaan avantosaunailtoihin, puhui siellä haaveestaan ja löysi samanhenkisiä, samoin ajattelevia ihmisiä. Yhteiseksi kasvanut elävöittämisinto poiki Kuhmalahden uudeksi kesätapahtumaksi kyläkirppiksen, joka jo ensimmäisenä pitovuotenaan viime kesänä veti paikalle peräti 50 myyjää.
– Silloin ajattelimme, että tehdään tästä perinne, kertaa Tuohisaari, joka yhdessä Juuliska Jokisen kanssa vastaa tapahtuman organisoinnista.
Tämän kesän kyläkirppikselle ilmoittautui mukaan 75 myyjää, joista jokunen kuitenkin perui tulonsa uhkaavan sateen takia. Tapahtuman organisoijakaksikko hehkui hyvää mieltä sadekuurojen aiheuttamista takaiskuista huolimatta.
– Olemme ihan häkeltyneitä siitä, miten moni myyjä tuli paikalle ja miten paljon kirppis keräsi kävijöitä sateesta huolimatta.
Maksuttomat paikat
Myyjien kojut levittäytyivät lauantaina kirkon parkkipaikan ja Pitkä-Sepän välille. Suurin rypäs myyntipisteitä oli Pentorinteen pihalla. Pullinkipelto tapahtuma-alueena jäi pois laskuista ennustetun, pahimmillaan velliksi maan muuttavan sateen takia.
Tavaraa myytiin ainakin autojen peräkonteista, myyntipöydiltä, peräkärryistä ja maahan levitetyn peitteen päältä. Myyjät olivat ennakoineet hyvin mahdollisen sateen: pisaroinnin alettua tuotteiden päälle vedettiin pressuja ja muoveja. Osalla tavarat olivat jo valmiiksi suojassa katosrakennelmien ansiosta. Leena Tuohisaaren oma, vaatteisiin keskittynyt koju oli kekseliäästi pyöräkatoksen alla.
Tapahtuman kävijätkin olivat osanneet varautua sateen ropauksiin sadetakeilla ja sateenvarjoilla.
Myynnissä oli tavaraa laidasta laitaan: ainakin astioita, työkaluja, harrastusvälineitä, vaatteita ja leluja. Paikat olivat maksuttomia.
Uusille käyttäjille
V-P Kyttälä Pälkäneeltä myi kaikkea sitä, mitä hän on elämänsä aikana kerännyt ja mistä hän nyt haluaa luopua. Uutta omistajaa ovat nyt vailla muiden muassa tulitikkuaskien etiketit, lehdet, pikkuautot ja lapinnuket. Helsingin olympialaisten ohjelmalehtisten keruuseen miehellä on ollut oma perusteensa.
– Olen syntynyt samana vuonna, Kyttälä paljastaa.
Omakotitalon myynyt ja nyt vuokralla asuva mies sanoo kodin nurkkien olevan edelleen tavaraa täynnä, vaikka hän on niitä jo myynyt lähialueiden tapahtumissa ja pitämillään pihakirppiksillä.
– Paljon tavaraa viedään takaisin, mutta ei ihan kaikkea. Sade vähän hiljensi, pälkäneläinen summaa päivän tulosta siinä vaiheessa, kun myyntiaikaa on vielä tunti jäljellä.
Äidin ja tyttären, Teija Tiivan ja Elina Tiivan, myyntikoju oli Seon tankkauspaikan edustalla ottamassa ensimmäisten joukossa vastaan Kivisalmentien varteen autonsa pysäköineitä asiakkaita.
Kuhmalahdella asuva Teija Tiiva sanoo lähteneensä kirpparimyyjäksi asenteella ”kun vaan eroon pääsee”. Maarit Lehtonen helpotti Tiivan urakkaa ostamalla keittiöönsä huoneentaulun ja teepurkin.
– Tämä on vähän vinkkinä perheen miesväelle, että tiskikone on muidenkin kuin minun vapaassa käytössäni, Lehtonen vihjaa viitaten ostamansa huoneentaulun englanninkieliseen tekstiin, jossa kehotetaan pitämään keittiö puhtaana.
Eräjärvellä asuva Maarit Lehtonen sanoo käyvänsä kirppiksillä jonkin verran, katsellen, kierrellen, löytöjä tehden, ei niinkään tiettyjä tavaroita etsien.
– Sillä fiiliksellä, että jos jotakin mukavaa sattuu kohdalle, hän täydentää.
Enemmän ruokakojuja
Järjestäjien idea kylän elävöittämisestä toteutui kirkonkylälle kerääntyneen väen runsautena. Polkupyörällä ihmisvirrassa sukkuloineella ja ajantasaista tietoa facebookiin päivittäneellä Leena Tuohisaarella oli jo mielessä ajatuskuvioita tulevien vuosien kyläkirppiksille.
– Haluaisin kehittää tapahtumaa sillä tavalla, että täällä olisi enemmän ruokakojuja. Ihmiset voisivat tulla olemaan ja viihtymään, hän visioi täydennystä tämän kesän lätty-, makkara- ja piirakkatarjontaan.
– Makkarat menivät kuin kuumille kiville ja lättytaikinaakin tehtiin vauhdilla lisää, hän kuvaa ruoan menekkiä.
Tuohisaari ja Juuliska Jokinen osallistavat myös tapahtuman myyjiä ja kävijöitä jakamalla heille palautekyselyn.
– Toiveena on, että voisimme joka vuosi kehittää tapahtumaa.
