Inventointityön tuloksena löytyi 15 mahdollisesti siirtokelpoista hirsirakennusta Luopioisten kylistä – ”Opettavainen ja mielenkiintoinen kesä”

Tamperelainen Emmi Paavilainen on viettänyt kesää tiiviisti Rautajärvellä inventoidessaan Luopioisten alueen vanhoja hirsirakennuksia. Inventoinnista on apua paitsi Rautajärven seudun kylät oy:n Torppakylä-hankkeelle, myös Tampereen yliopiston arkkitehtiopiskelijan omaan diplomityöhön, joka valmistuu vuoden vaihteessa.

Torppakylä-hankkeessa taloja rakennetaan vanhoista hirsitaloista peräisin olevasta kierrätyshirrestä. Yksi talo on jo valmistunut ja Rautajärvellä sijaitsevalle Torppakylä-alueelle mahtuu vielä useampi rakennus lisää.

Tamperelainen Emmi Paavilainen on tutustunut inventointityönsä aikana Luopioisten alueen eri kyliin. Hän kehuu seutua kauniiksi ja sen kyliä sympaattisiksi.

– Inventoiduksi on kesän aikana tullut yhteensä 15 hirsirakennusta, jotka sijaitsevat eri puolilla Kukkiaa: Rautajärvellä, Luopioisissa, Haltialla, Kuohijoella, Padankoskella, Kyynäröllä, Ämmätsässä ja Vahdermetsässä. Kaikki ovat rakennuksia, jotka ovat eri syistä johtuen hyvin vähällä käytöllä tai käyttämättömiä, mutta jotka voisi kenties vielä kunnostaa tai siirtää, Paavilainen kertoo ja jatkaa, että nyt inventoiduissa kohteissa on voitu esimerkiksi remontoida tai rakentaa uusi asuinrakennus, jolloin vanhemmalle asuinrakennukselle ei ole ollut enää tarvetta.

– Tai sitten edellisen omistajan kuoltua perikunnalla ei ole ollut sille käyttöä, mutta ei myöskään halua myydä kohdetta. Käytön ja sitä myötä myös huollon puutteen takia monet kohteet ovat päässeet huonoon kuntoon, Paavilainen lisää.

Hirsirakennukset ovat löytyneet monin eri keinoin: vinkkien pohjalta, kyselemällä ja kiertelemällä. Paavilainen on keskustellut talojen omistajien kanssa rakennusten historiasta ja nykytilasta sekä valokuvannut ne. Osa taloista on lisäksi mitattu laserkeilaimella, joka tekee tarkkaa 3D-jälkeä.

Tärkeää tietojen keräämistä

Emmi Paavilaisen kesä kului inventointityön parissa.

Rakennusten omistajat saavat inventoinnin tulokset käyttöönsä, eikä inventointi velvoita heitä mihinkään jatkotoimiin. Paavilainen kertoo, että vastaanotto on ollut hyvä, vaikka ihan kaikki kysytyt tahot eivät ole lähteneet inventointiprojektiin syystä tai toisesta mukaan.

– Tiedontallennus ja kerääminen on tärkeää. Samalla ehkä herää ajatuksia vanhojen rakennusten mahdollisesta jatkokäytöstä: onhan se hienoa, jos niiden hirsiä pystytään vielä joskus hyödyntämään.

Tiedon kerääminen systemaattisesti on tärkeää myös suojelutyön kannalta.

– Toivottavasti tämä myös herättää kiinnostusta ja lisää tietämystä vanhoista rakennuksista.

Vinkki maakuntamuseosta

Paavilainen on tehnyt syventävät opintonsa rakennusperinnön hoidosta eli käytännössä korjausrakentamisesta ja kiertotaloudesta, joten inventointityö sopi hänelle mainiosti. Vinkin asiasta hän sai oltuaan yhteydessä Pirkanmaan maakuntamuseoon, josta hän kyseli aihe-ehdokkaita diplomityötään varten. Maakuntamuseo vinkkasi Torppakylän inventointitarpeesta, ja Paavilaisesta se tuntui heti hyvältä haasteelta.

– Kesä on ollut tosi mielenkiintoinen ja opettavainen, ja tarjonnut hyvän näköalapaikan hirsirakentamiseen, maaseuturakentamisen historiaan ja maaseutuarkkitehtuuriin.

Paavilainen on majoittunut Rautajärvellä ollessaan Pentintorpassa Torppakylässä. Viimeiset inventointikäynnit hän teki heinäkuun viimeisellä viikolla.

– On hienoa, että vanhojen torppien hyödyntäminen rakentamisessa on mahdollista. Nykylainsäädäntö ei kyllä tee asiaa aina helpoksi. Kun vanha rakennus siirretään uusiokäyttöön toiseen paikkaan, siihen sovelletaan uuden rakennuksen rakentamismääräyksiä – ei aina ihan helppo yhtälö.

 

Inventoinnin kohteita: