Neuvokas perheen Marjaana Kauranen: ”Myönteinen ote kannustaa terveyden edistämisessä”

Akaalaisella Marjaana Kaurasella on vankka työkokemus lapsiperheistä. Hän työskentelee tällä hetkellä terveyden edistämisen ja viestinnän asiantuntijana Neuvokas perhe -toiminnassa, joka on Suomen Sydänliiton kansainvälisesti palkittua palvelua lapsiperheille. (Kuva: Iida Kauranen)
Akaalaisella Marjaana Kaurasella on vankka työkokemus lapsiperheistä. Hän työskentelee tällä hetkellä terveyden edistämisen ja viestinnän asiantuntijana Neuvokas perhe -toiminnassa, joka on Suomen Sydänliiton kansainvälisesti palkittua palvelua lapsiperheille. (Kuva: Iida Kauranen)

Suomen Sydänliiton Neuvokas perhe on lapsiperheiden elintapojen edistäjä. Akaalainen Marjaana Kauranen työskentelee tiimissä terveyden edistämisen ja viestinnän asiantuntijana. Hän vannoo kaikessa toiminnassa koski se sitten syömistä, liikkumista, lepoa, ruutuaikaa tai kehoa myönteisyyden voimaan.

Valtakunnallinen Neuvokas perhe -toiminta on iskenyt vuosien saatossa itsensä hyvin läpi suomalaisessa yhteiskunnassa. Kauranen pitää työsarkaansa näköalapaikkana lapsiperheiden arkeen. Hän viihtyy tehtävässään, joka tarjoaa koko ajan uuden kehittämistä.

Kauranen toivottaa uudenlaiset hyvinvointialueet tervetulleiksi. Esimerkiksi Pirkanmaan hyvinvointialue on kunnostautunut perhekeskusverkostonsa palveluiden tarjoajana. Hän muistuttaa, että kansalaisten terveydenedistäminen on kuitenkin nykytilanteessakin isosti kuntien harteilla. Ne hoitavat postiaan muun muassa liikunta- ja nuorisotoimessa, varhaiskasvatuksessa sekä esi- ja perusopetuksessa.

– Kuntien ja hyvinvointialueiden yhteistyö on keskeistä asukkaiden terveyden edistämisessä. Kaikki perheiden kanssa työskentelevät ammattilaiset ovat tärkeitä terveiden elintapojen ja hyvinvoinnin tukemisessa. Perinteisesti neuvoloilla ja kouluterveydenhoidolla on ollut keskeinen rooli.

Kaurasen mukaan konkreettinen haaste on siinä, etteivät kunnat ja hyvinvointialueet tekisi päällekkäistä työtä. Näin pienenevät voimavarat saadaan tehokkaaseen käyttöön.

– Totutusti monilla järjestöillä, kuten Mannerheimin Lastensuojeluyhdistyksen paikallisosastoilla sekä seurakunnilla on keskeinen osa vanhemmuuden ja hyvinvoinnin tukemisessa.

”Aikaamme kuvaa kahtia jakautuneisuus”

Lapsiperheiden arkitodellisuus on valtakunnallisessa isossa kuvassa kahtia jakautunut.

Marjaana Kauranen sanoo, että suurella osalla lapsiperheitä asiat ovat monella tavalla hyvin. Jokapäiväinen elämä sujuu taiten ilman sen kummempia huolia ja ongelmia.

– Kolikon toisena puolena ovat lapsiperheet, joiden arjessa on useampi asia huonolla tolalla. Nämä perheet tarvitsevat oikeasti apua. Onneksi maassamme on kattava ja korkeatasoisesti toimiva neuvolajärjestelmä, jossa tietoisuus lapsiperheistä on hyvin suuri. Myös varhaiskasvatus tavoittaa hyvin kattavasti lapsiperheet, joten vaikeuksien kanssa painiskelevat lapsiperheet aidosti kohdataan.

– Tavallisesti pienissä kunnissa kaikki tuntevat kaikki. Voi jopa olla niin, että vanhemmat ja lapset kohtaavat vuodesta toiseen saman tutun terveydenhoitajan neuvolassa. Suurilla paikkakunnilla neuvoloissa henkilökunta vaihtuu useammin.

Kauranen teroittaa, että kaikki, jotka kohtaavat lapsiperheitä, ovat ratkaisevassa asemassa apua tarvitsevien tunnistamisessa.

Kannustetaan lapsia liikkumaan

Tuhannen taalan kysymys on, liikkuvatko lapset riittävästi. Marjaana Kauranen painottaa, että positiivinen kannustus on tehokkain lääke lasten opastamiseksi liikunnan iloon.

Kaurasen oma perhe asuu eteläpirkanmaalaisessa Akaan seutukaupungissa, ja Marjaana-äiti käy työssä Helsingissä. Kauranen haluaa sanoa, että yksilön tai perheen liikkuminen on aina hyvin uniikki juttu.

– Kaupungeissa ja kuntakeskuksessa hyvät liikkumisharrastukset voivat olla saleissa tai halleissa. Maaseudulla ne vastaavasti ovat ympäröivässä luonnossa. Jonkin juttu voi olla koulumatkojen taittaminen polkupyörällä.

Kaurasen mielestä merkityksellisintä on, että lapsia niin pääkaupungissa kuin Inarissa tsempataan liikkeelle ja löytämään mielekäs tapa liikkua.

– Ja tavoite on, että kuka tahansa voisi lähteä ulos liikkumaan. Kaikkialla.

”Lapsi haluaa saada kontaktin”

Ruutuaika keskusteluttaa lapsiperheitä. Marjaana Kauranen ei lähde tässäkään asiassa saarnalinjalle. Hän muistuttaa, että ruutuajan vaikutuksista muiden muassa vauvoihin on jo oikeata tutkittua tietoa.

– Kultainen sääntö on, että lapsi haluaa saada aina suoran kontaktin äitiin ja isään, vanhempaan.

Kauranen huomauttaa, että hänkin on äiti ja kohtaa ruutuajan vahvuudet ja ongelmat.

– Älypuhelimista ja muista vastaavista laitteista, joiden ruudut koukuttavat ihmistä, on tullut hivuttautumalla aikasyöppöjä. Kännykät ja vastaavat eivät olleet ongelma ennen kuin ne yleistyivät ja valtasivat erilaisine mahdollisuuksineen ison ajan ihmisen jokapäiväisessä elämässä. Ruutuajan hallitsemista on nyt opeteltava, eli ihmisten on tarpeellista harjoitella ruudusta luopumista ja säännöstelyä ruudun vahtimisesta. Laitteet ovat tulleet jäädäkseen; elämän toiminnot ovat tiiviisti sidoksissa niihin.

Kauranen painottaa, että ruutuajan tervehdyttämiselle on oikeasti toivoa. Ihmiset saavat oikeata tietoa eri lähteistä, jolloin he ovat otollisia muuttamaan käyttäytymistään.

– En minä ollut yhtä viisas 15-vuotiaana kuin tyttöni nyt on. Lapset ja nuoret ovat ketteriä tekniikan käyttäjiä.

”Kysy – älä oleta”

Perhe-käsite on elänyt voimakkaasti suomalaisessa yhteiskunnassa viime vuosikymmenen aikana. Marjaana Kauranen suosii yleissääntöä: kysy, älä oleta.

– On hyvä muistaa, ettei lapsi tarvitse lokeroita, kun hän hahmottaa maailmaa. Rehellinen kysymys on aina paras vaihtoehto. Lapselle on merkityksellisintä, että hänen elämässään on rakastava vanhempi tai rakastavat vanhemmat ja ylipäänsä turvallisia aikuisia.

Kauranen teroittaa, että lapselle on puhuttava aina arvostavasti ja kunnioittavasti.

Kauranen huomauttaa, ettei vanhemmuus ole helppoa tässä ajassa. Ympäristö tulvii ohjeita ja velvoitteita hyvästä vanhemmuudesta. Myös työ heittää omat vaateensa.

– Moni äitiyttä ja isyyttä pohtiva miettii varmasti aikamme loputtomassa tietotulvassa, riittävätkö 24 tuntia vuorokaudessa vanhemmuuden hoitamiseen.

Kaurasen mukaan vanhempia on autettava eteenpäin. Vanhemmuus ja perhe eivät ole suorittamista varten.

Mikä Neuvokas perhe on?

Neuvokas perhe on osa Suomen Sydänliiton toimintaa. Neuvokas perhe -toimintaa alettiin kehittää vuonna 2008; sen tavoitteena on vähentää valtimosairauksia väestön keskuudessa. Vuosina 2017-2018 Neuvokas perhe oli pääministeri Juha Sipilän (kesk.) hallituksen kärkihankkeena, ja silloin koulutettiin kaikki neuvoloiden ja alakoulujen terveydenhoitajat.

– Tuomme iloa ja hyvinvointia perhearkeen sekä kehitämme elintapaohjauksen, lasten hyvinvointioppimisen sekä ruokakasvatuksen menetelmiä terveydenhuollon ja kasvatuksen ammattilaisille. Tuemme, autamme ja tarjoamme vertaistukea perheille laajassa verkkopalvelussa sekä viestinnän keinoin, Marjaana Kauranen kuvaa toimintaa.

– Lapsiperheiden syöminen, liikkuminen, lepo, ruutuaika, kehotyytyväisyys ja lasten ylipainon erityiskysymykset ovat osaamistamme. Vinkkimme arjen valintoihin pohjautuvat tutkittuun tietoon, Kauranen sanoo.

Neuvokas perhe -toiminnassa terveyden edistämisen ja viestinnän asiantuntijana toimiva Marjaana Kauranen on koulutukseltaan terveydenhoitaja ja psykiatrinen sairaanhoitaja. Hän on työskennellyt muutaman vuoden psykiatrisena sairaanhoitajana, 15 vuotta terveydenhoitajana neuvolassa ja tehnyt hieman töitä kouluttajana sekä lisäksi paljon vapaaehtoistyötä yhdistyksissä.

MATTI PULKKINEN