Kaupassa täytyy käydä tavallisesti muutaman kerran viikossa. Siitä aloin miettimään entisaikojen ”lähikauppojen” toimintaa. Vielä 1960-luvun puolivälissä Kuhmalahden Vehkajärven kylässä oli lähietäisyydellä kolme kauppaa.
Kaupassa käytiin kävellen, polkupyörällä ja joku huristeli mopolla. Kaupat olivat silloin vielä lähellä, ja sinne ehti vaikka pari kertaa päivässä, jos jotain oli unohtunut. Kaupat olivat noin 1,2 kilometrin etäisyydellä toisistaan. Kun nyt Vehkajärveltä lähtee kauppareissuun, täytyy suunnistaa Kuhmoisiin tai Kuhmalahden kirkolle.
Keskellä kylää oli osuuskaupan myymälä. Alkujaan Vehkajärven Osuuskauppa perustettiin 1.10.1908. Aikojen kuluessa osuuskauppa yhdistyi Kuhmoisten Osuuskauppaan 1.1.1966 ja toimi sivumyymälänä 24.6.1987 asti. Kaupan viimeisenä myymälänhoitajana toimi Mauri Anola-Pukkila. Sen jälkeen kauppaa piti Teemu Nieminen 1.7.1987 alkaen ja kauppa lopetti toimintansa 31.10.1995.
Puolamäessä kauppaa piti 1940–50 Nestori Patarauta (Rauta), joka oli lähtöisin Luopioisten Kyynäröltä. Vuodesta 1950 kauppaa jatkoi Eero Viljamaa vuoteen 1967 asti. Sen jälkeen siinä asusti joitakin vuosia Eino Leppänen. Puolamäki on vielä jotenkin hahmollaan, mutta kohta se vaipuu metsän siimekseen.
Puolamäki oli hyvin pieni: vain pari huonetta ja ulkovarasto. Peruselintarvikkeiden lisäksi kaupassa oli tarjolla erilaista pientavaraa. Elli Viljamaan mukaan huopikkaat tekivät kauppansa. Muistan itse käyneeni Viljamaan kaupassa noin vuonna 1965 äitini kanssa makeisia ostamassa. Puolamäessä toimi myös Kuhmalahden Osuuspankin sivukonttori vuodesta 1959 alkaen. Pankin silloinen kassakaappi on nykyisin Vehkajärven kirkon sakastissa ja siinä säilytetään ehtoollisviinejä.
Savimaalla toimi vuosina 1937–1987 Toivo ja Helka Vuorijärven kauppa. Aikaisemmin samalla paikalla oli Vilhelm Simolan (ent. Vasili Semenoff) kauppa, jonka Vuorijärvet ostivat. Vuorijärven kaupassa kävi kova vilske etenkin lauantaisin, kun kylän nuoriso haki virvokkeita viikonlopuksi. Vuorijärveltä löytyi myös erilaista käyttötavaraa, jota ei muualta löytynyt. Muistan ostaneeni sieltä useammat kumiteräsaappaat.
Olen tässä pohtinut Vehkajärven kauppoja lähinnä 1960–80-luvuilla. Sitä ennen lähiseuduilla oli useita muitakin ”puoteja” kuten Sahankulmalla ollut osuuskaupan sivuliike, joka avattiin vuonna 1926. Lisäksi suunniteltiin sivuliikkeitä Sappeeseen, Pajulaan ja Pohjaan, mutta niitä ei perustettu. Juttua varten keskustelin menneistä Elli Viljamaan ja Kimmo Niemisen kanssa, joilta sain hyviä taustatietoja.
