Rapuojassa Kuhmalahdella on kuoriutunut keväällä taimenen poikasia. Taimenen luontaisen lisääntymisen Rapuojassa todisti sähkökoekalastuksessa haaviin jääneet neljä pientä poikasta.
– Keväällä kuoriutuneita. Mäti on laskettu viime syksynä soran päälle, jossa se on talvehtinut, kertoo ympäristöasiantuntija Sami Ojala Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistyksestä.
Poikasten lisäksi koekalastuksessa nousi yksi isompi, Ojalan arvion mukaan noin kaksivuotias taimen, mitaltaan 246 milliä.
Sähkökoekalastuksella kartoitettiin taimenen esiintyvyyttä Rapuojalla. Laitteen varren päässä oleva haavi on anodi, jota kohti sähkökenttä pakottaa kalat uimaan. Tällöin kalat on helpompi saada kiinni haavilla mittauksia varten. Sähköllä käytiin läpi noin 60 metrin pätkä rapuojaa.
Rannalla kalat pidettiin vesiastiassa. Ennen mittausten tekoa veteen tiputettiin neilikkaöljyä.
– Se vähän nukuttaa kaloja, Ojala selvittää mittauksia helpottavan aineen vaikutusta.
Mittausten jälkeen taimenet palautettiin takaisin Rapuojaan.
Kalat pyörivät jaloissa
Ympäristöasiantuntija Sami Ojala odottaa, että Rapuojassa kuoriutuneet taimenet palaavat takaisin synnyinsijoilleen sen jälkeen, kun ne ovat poikasvaiheen ohitettuaan uineet alapuoliseen vesistöön Längelmävedelle. Vaellusta ei välttämättä tapahdu, sillä taimenet saattavat myös jäädä kotipuroonsa tai -ojaansa.
Rapuoja on Kuhmajärven ja Längelmäveden välinen vesiyhteys.
Koekalastus tehtiin Pekka Mäkelän omistaman tontin kohdalla. Suurin taimen jäi haaviin ojan allaskohdassa, jossa vesi on niin kirkasta, kuten muissakin kohdin Rapuojassa, että rannalta käsin pystyy hyvin erottamaan kalojen liikkeet vedessä.
– Samat kalat tässä pyörivät. Vielä ei ole niille nimiä annettu, kesäasukkaana paikassa viihtyvä Tiina Mäkelä, Pekka Mäkelän tytär sanoo.
– Kun saunasta menee ojaan kastautumaan, niin täytyy katsoa, ettei astu kalojen ja rapujen päälle. Tuttuihin ihmisiin ne ovat tottuneet, mutta jos vieras ihminen tulee laiturille, niin sitten ne lähtevät vähän pidemmälle.
Rapuojassa kalastaminen on kielletty.
Paremmat elin- ja lisääntymisalueet taimenille
Sähkökoekalastusta seurasi noin kolmikymmenhenkinen talkoolaisten joukko, joka koekalastuksen jälkeen pääsi tositoimiin parantamaan Rapuojassa luontaisesti lisääntyvän taimenen lisääntymis- ja elinalueita. Käytännössä työ tarkoitti erikokoisilla kivillä ja soralla
täytettyjen ämpäreiden kantamista ihmisketjussa ojan varrella kipatuista kasoista veteen. Ympäristöasiantuntija Sami Ojalan johdolla ojaan kasattiin pieniä soraikkoja, joissa taimenet pystyvät kutemaan.
– Pyritään siihen, että kalat pystyisivät täällä vielä paremmin lisääntymään, Ojala sanoo.
Viime vuonna vastaavanlaiset talkoot pidettiin Rapuojalla Kuhmalahden kirkonkylän entisen koulun kohdalla.
Huittisista kotoisin oleva, Tampereella opiskeleva Herkko Metsämäki oli tänä kesänä ensimmäisen kerran mukana kunnostustalkoissa.
– Liikaa on ihminen ympäristöä muokannut. Viime kesänä tajusin, mikä virtavesikalojen tilanne on. Halusin tehdä sille jotakin, Metsämäki taustoittaa osallistumistaan talkoisiin.
Ruokapalkalla työskennelleet talkoolaiset saivat lounastauolla nauttia Kuhmalahden kaupan lahjoittamaa, työmaalla grillattua ruokaa.
