Kun kesän aikaan tuli sukuloitua ja tavattua enempi nuorempiakin ihmisiä, niin taas vanha mummo ihmetteli, kuinka kaikki on nykyisin erilaista kuin ennen. Ei enää eletä koko ikäänsä samalla paikkakunnalla, ei opiskella tai olla töissä pelkästään Suomessa eikä aina aviopuolisonakaan ole Suomessa syntynyt henkilö.
Ja se aina hämmästyttää, kun katselee elämää ympärillään, miten kielitaitoisia nämä nykyiset nuoret ovat. Ja vielä tuollaiset viisi-kuusikymppisetkin. No, he ovat tottuneet reissaamaan ympäri maailmaa ja katselemaan ulkomaisia TV-ohjelmia. Ainakin englanti heillä tuntuu olevan hyvin hanskassa. Selvä ero tällaisiin kasi-ysikymppisiin, joista aika moni osaa pelkkää suomea.
Rupesi oikein miettimään, milloin tämä kehitys on tapahtunut. Koska tuo kielitaito on niin lisääntynyt? Jos meidän ikäluokkamme kävivät vain vanhanajan kansakoulun, niin ei siellä kieliä opiskeltu. Tuskin kaikessa ammattikoulutuksessakaan. Taisi olla niin, että piti mennä sen ajan oppikouluun, jossa kaikilla oli ainakin ruotsintunteja. Toisena kielenä oli keskikoulussa vielä viisikymmenluvullakin usein saksa. Englanti tosin yleistyi. Kolmas kieli tuli sitten lukiossa.
Ei kovin suuri osa meistä vanhuksista päässyt aikanaan oppikouluun, lukukausimaksut olivat aika suuret, kirjat ja syöminen kallista, ja linja-autokyydit. Moni joutui asumaan kaukana kotoaan ”koulukortteerissa”. Ei pienituloisilla vanhemmilla ollut varaa kouluttaa lapsiaan. Erilaista kuin tämä nykyajan tasa-arvoisuus.
Melkein kaikki opettajien, virkamiesten ja hyvätuloisten lapset saivat mennä lyseoihin ja yhteiskouluihin itsestään selvänä asiana. Pääsykokeilla tosin karsittiin osa joukosta. Eivät kaikki ”parempienkaan” jälkeläiset ylioppilaslakkia saaneet. Aika paljon joka vuosi jäi luokalle tai sai ”ehtoja”, joten porukka karsiutui luokka luokalta: Jos ekaluokalla oli 45 oppilasta, niin keskikoulun päätti 30. Niinpä lukiossa ei juuri enää tarvittu rinnakkaisluokkia. Suurissa kaupungeissa oli pojille ja tytöille eri koulut.
Peruskoulun tuloko se sitten muutti kaiken? Pojat ja tytöt olivat samassa luokassa. Kansa muuttui tasa-arvoisemmaksi. Köyhillekin lapsille opintie aukeni, kielitaito oli kaikkien saatavilla. Vaan milloin se peruskoulusysteemi oli saatu läpi koko Suomessa? Seitsemänkymmentäluvulla kait. Ja nyt näitä koulussa kieliä oppivia tai aikanaan oppineita on jo valtaosa kansasta. Kielitaidottomien ikäihmisten määrä vähenee vuosi vuodelta. Kohta jo vanhainkodeissakin selvitään asukkaiden ja hoitohenkilökunnan kesken englannin kielellä.
Mymmeli
