Koululaiselle kertyy lukuvuoden aikana satoja matkoja koulun ja kodin välillä. Aktiivisten koulumatkojen tärkeys korostuu koko ajan, sillä arvioiden mukaan vain noin kolmasosa lapsista ja nuorista liikkuu terveytensä kannalta riittävästi. Koulumatkojen kulkeminen jalan tai pyörällä – silloin kun se on mahdollista – on merkittävä hyvinvointiteko niin yksittäiselle oppilaalle kuin mutkan kautta koko yhteiskunnalle. Vaikka esimerkiksi Pälkäneellä kouluterveyskyselyn mukaan tilanne on ollut kohtuullinen, valtakunnallisesti noin 40 prosentilla oppilaista fyysinen toimintakyky on tasolla, joka voi vaikeuttaa arjessa jaksamista. Koulumatkoilla, kuten pihaleikeissä ja metsäretkillä, liikuntaa kertyy ja fyysinen jaksaminen kohenee kuin huomaamatta.
Matkan ei tarvitse olla pitkä tuottaakseen paljon hyötyä. Pyöräilykuntien verkoston mukaan jo kolmen kilometrin mittaisen edestakaisen koulumatkan kävely tai pyöräily voi tuottaa noin 40–60 prosenttia päivittäisestä kestävyysliikuntasuosituksesta.
Lapsia ei suinkaan motivoi liikkumaan pitkän aikavälin terveyshyöty vaan tekemisen hauskuus tässä hetkessä.
Etenkin kun ikää kertyy hieman lisää, hauskuuden lisäksi tärkeäksi nousevat riittävän hyvät puitteet, jotka tekevät liikuntaharrastamisen mahdolliseksi. Tätä puolta on viime aikoina viety aktiivisesti eteenpäin myös Pälkäneellä ja Kangasalla: on rakennettu erilaisia kuntoportaita, lähdetty entraamaan urheilukenttiä ja sekä suunnittelemaan että toteuttamaan isoja ja pieniä liikuntahankkeita – parhaimmillaan yhteistyössä paikallisten seurojen tai muiden kaavailtujen käyttäjäryhmien kanssa.
Yksi tärkeimmistä ulottuvuuksista liittyy olosuhteiden turvallisuuteen. Tämä pätee myös arkiliikuntaan ja onkin Onkkaalan tieremontin keskellä ollut keskeisiä huomioitavia asioita. Paikoin hankalissa olosuhteissa koululaiset ovat pyöräilleet ja kävelleet kouluun osin aikuisten opastajien kaitsemina. Mahdollisimman turvallisen koulutien aikaansaaminen on huomattu merkitykselliseksi myös muualla: Ruotsissa on nostettu turvattomuus ja vanhempien huoli liikenteen vaaroista yhdeksi olennaiseksi taustatekijäksi sille, että lasten ja nuorten koulumatkat taitetaan yhä harvemmin lihasvoimin.
Liikuntaharrastuksen innostuksen sytyttämisessä ja ylläpitämisessä tärkeässä roolissa ovat myös lapsia, nuoria ja aikuisia valmentavat ja ohjaavat ihmiset. Heitä on arvioitu olevan runsaan viiden ja puolen miljoonan asukkaan Suomessa noin 80 000. Näiden ihmisten roolia nostetaan esiin syyskuun lopussa, jolloin vietetään Valmentajan päivää. Viidettä kertaa pidettävä teemapäivä polkaistiin kampanjalla käyntiin, kun Suomi oli EU-puheenjohtajamaana vetovastuussa Euroopan urheiluviikosta ja kasvoi sittemmin maailmanlaajuiseksi.
Lasten ja nuorten vanhempien tehtäväkentän tärkeimmän ytimen sanotaan puolileikkisästi rajoittuvan harrastuksissa kolmeen k-kirjaimeen: kannustamiseen, kuljettamiseen ja kustantamiseen. Lisäksi vanhemmat näyttävät omalla toiminnallaan – niin liikunnassa kuin monessa muussakin asiassa – omalle ja muiden jälkikasvulle vahvasti esimerkkiä. Moni vanhempi tietää, että arjen pyörityksessä näissäkin on välillä jo riittävästi tekemistä.
