Korona-aikana monet yritykset olivat helisemässä, mutta epidemia kääntyi lopulta plusmerkkiseksi pälkäneläiselle Humuspehtoorille. Luomulannoitteita ja maanparannusaineita valmistava yritys alkoi noihin aikoihin myydä kuluttajatuotteita yksityisille. Ja kuinkas kävikään.
– Korona-aikana ihmiset innostuivat kunnostamaan pihojaan, ja multa sekä maanparannusaineet tekivät hyvin kauppansa. Hankimme suursäkkikauppaa varten säkityskauhan, sillä lapiohommina suursäkkien valmistus veisi liian paljon aikaa ja olisi turhan työlästä, Humuspehtoorin toimitusjohtaja Suvi Mantsinen kertoo.
Vuonna 1984 perustetussa Humuspehtoorissa tehtiin sukupolvenvaihdos vuonna 2014, jolloin yrityksen perustaja Reino Mantsinen siirtyi pois toimitusjohtajan paikalta ja Suvi-tytär hyppäsi hänen saappaisiinsa. Reino Mantsinen jäi kokonaan pois yrityksen liiketoiminnasta vuonna 2019.
Humuspehtoori valmistaa tuotteensa metsäteollisuuden ja maatalouden sivuvirroista, jolloin niissä olevat ravinteet hyödynnetään takaisin kasvien käyttöön.
– Käsittelemämme materiaalit sitovat hiiltä maaperään. Olemme siis tehneet töitä ilmastonmuutoksen ehkäisemiseksi jo vuosikymmenet, vaikka sitä ei ole ymmärretty alkuun lainkaan. Orgaanisen aineksen palauttaminen maaperään on ensiarvoisen tärkeää. Monet toimijat haluavat toteuttaa hiilensidontaa vähentääkseen omaa hiilijalanjälkeään. Meidän toimintamme on perustunut sen ympärille kaikki nämä vuodet, Mantsinen muistuttaa.
Energian hintojen nousu ja Ukrainan sota ovat saaneet Suvi Mantsisen entistä enemmän vakuuttuneemmaksi kotimaisen omavaraisuuden tärkeydestä. Humuspehtoori onkin parhaillaan mukana selvittämässä uuden biokaasulaitoksen perustamismahdollisuuksia Pälkäneelle. Selvitystyö on vielä alkumetreillä.
– Tarkoitus on selvitellä, millaista yhteistyötä alueelle voisi muodostaa esimerkiksi meidän, kaasumyyjän ja jalostajan kesken. Muutenkin vannon paljon yhteistyön varaan: yksi plus yksi on varsin usein paljon enemmän kuin kaksi.
Janakkalassa sijaitsevan Piilon kiertotalouspuiston lupaprosessi on puolestaan ollut käynnissä viisi vuotta, ja hiljattain päätös myönteisestä luvasta tuli korkeimmasta hallinto-oikeudesta. Janakkalan alue on alaltaan kaikkinensa 120 hehtaaria.
– Lupaprosessi koskee siis kiertotalouspuiston rakentamista betonimurskeesta. Teemme kymmenen hehtaarin kenttäalueita, joille voi sijoittua kiertotalouden yrityksiä. Nyt lupa on lainvoimainen.
Pälkäneellä Humuspehtoori toimii edelleen Aukeasuolla, jossa sillä noin 25 hehtaarin verran tilaa. Töitä tehdään pienellä, mutta sitäkin pippurisemmalla porukalla.
Tulevaisuuden ala
Nykyisin Hauholla asuva Suvi Mantsinen kirjoitti ylioppilaaksi vuonna 2010 Kangasalan lukiosta. Tuolloin mielessä siinsivät tyystin muut kuin yrittäjän työt, sillä hän lähti Saksaan opiskelemaan hevosalaa ja ratsastamaan. Vuonna 2013 hän valmistui Ypäjän hevosopistosta, mutta samoihin aikoihin mielessä alkoi kuitenkin itää ajatus yrittäjyydestä.
– Vuonna 2014 aloitinkin jo Humuspehtoorin toimitusjohtajana. Yritys on minulle toki tuttu jo nuoruuden kesätöistä, kun kitkin pajukoita ja rasvasin koneita.
Ratkaiseva käänne alanvalinnassa oli pk-yritysten vuosien 2012–13 kasvuohjelman konsultin sanat “biotalous on Suomen seuraava Nokia”. Se herätti näkemään, kuinka tärkeistä asioista Humuspehtoorin toiminnassa on kyse.
Melko miesvaltaisella kiertotalousalalla toimiminen on luontunut Suvi Mantsiselta hyvin. Alan lupa- ja sääntelyprosessit sen sijaan tuntuvat välillä tuskastuttavankin hitailta ja jäykiltä.
– Sinänsä ymmärrän ne oikein hyvin, ja niitä on jonkin verran yritetty sujuvoittaakin. Silti välillä tuntuu, että prosesseissa on tarpeetonta raskautta. Liiketoimintaa on vaikea suunnitella, jos ei tiedä, tuleeko jotain lupaa vai ei. Asiassa pitäisi löytää jokin kultainen keskitie.
Mantsinen uskoo lujasti kiertotalousalan tulevaisuuteen. Kaikenlaista elämistä tulee kehittää siten, että materiaalit kiertävät.
– Ei niin, että dumpataan kaikki sekajätteeseen.
