Maaseudun kylillä on paljon tyhjillään olevia omakotitaloja, jotka sellaisenaan tai kunnostuksen jälkeen sopisivat uusiksi kodeiksi maalle muuttoa suunnitteleville ihmisille. Enenemässä määrin tulijat haluaisivat omistusasunnon hankkimisen sijasta asettua asumaan vuokralle.
– Vuokralla asumista ei niinkään enää nähdä edeltävänä vaiheena omistusasunnossa asumiselle, vaan se voi jatkua koko elämän, Aitoossa ja Kaukkalassa kiinteistöjä kartoittanut hanketyöntekijä Katariina Tcheuffa tietää.
Aitoon postinumeroalueella noin 18 prosenttia kiinteistöistä on vailla kirjoilla olevia asukkaita. Tyhjillään olon syiksi Tcheuffa luettelee esimerkiksi riitaisan perikunnan, jaksamattomuuden ryhtyä tyhjennystyöhön tai kunnostukseen sekä omistajien yleisen haluttomuuden antaa talo vuokralaisten käyttöön. Kuitenkin juuri vuokrattavien kiinteistöjen kysyntä on noussut merkittävästi.
Honkalassa keskiviikkona pidetyssä kyläillassa, joka oli samalla Elinvoimaa Aitooseen -hankkeen lopputilaisuus, saatiin tietoon kolme kohdetta, jotka voitaisiin antaa vuokralle. Yksi perhe tarjosi taloaan ensi kesälle suunnitteilla olevaan asumiskokeiluun.
Helmikuussa Elinvoimaa Aitooseen -hankkeen hanketyöntekijänä aloittaneelle Katariina Tcheuffalle kävi hyvin pian selväksi, ettei alueella ole tarjolla muuttajille sopivia kiinteistöjä. Selvityshankkeen nimenomaisena tavoitteena on ollut kartoittaa maallemuuton pullonkauloja sekä toisaalta hyviä käytäntöjä, joilla markkinoille saadaan tyhjillään olevia kiinteistöjä sekä tuetaan uusien asukkaiden houkuttelua ja heidän asettumistaan Aitooseen.
– Tänne tarvitaan kipeästi lisää lapsiperheitä, hän mainitsee.
Yksi hankkeen saavutuksista on ollut yhteistyön rakentaminen Pälkäneen kuntaan, toisiin kyliin ja Aitoossa yhdistysten välillä
Kyläkummeja haussa tutustuttamistehtäviin
Hanketyöntekijä on vaalinut vuorovaikutusta ja ideointia Aitoon koulujen kanssa, mistä tuloksena ovat esimerkiksi kyläraitille ilmestyneet, annatapiolaisten tekemät kesäkirjastot. Tcheuffa on käynyt myös Anna Tapion koulun vanhempien tilaisuudessa markkinoimassa Aitoota.
– Tapasin siellä neljä perhettä, jotka haluaisivat muuttaa tänne. Kaikki perheet eivät välttämättä etsi taloja moderneilla mukavuuksilla, hän kertoi Honkalassa pidetyssä kyläillassa.
Yksi kohde, jossa hanketyöntekijä luonnehtii vielä olevan kiviä kääntämättä, on vajaalla käytöllä olevan Flagmoren lipputehtaan kiinteistö. Sinne voisi sijoittua asuntoja ja tiloja yrityksille. Punatiilinen tehdasrakennus on kaavoituksessa suojeltu rakennus, joka on kulttuurihistoriallisesti ja maisemallisesti arvokas.
Katariina Tcheuffa haluaa sitouttaa myös kyläläisiä alueen elinvoiman lisäämiseen.
– Olisinko minä hyvä kyläkummi, joka tutustuttaisi muualta muuttaneen uuden asukkaan ympäristöön ja ihmisiin, hän kehotti kyläillan osallistujia kyselemään itseltään.
Koulun tulevaisuus tulisi turvata
Katariina Tcheuffa pyysi kyläillan väkeä katsomaan tulevaisuuteen ja visioimaan, miltä Aitoo näyttää vuonna 2040. Yleisökommentissa todettiin, että se voisi näyttää paremmalta. Epävarmuus Aitoon koulun säilymisestä tulisi saada loppumaan, koska se estää lapsiperheiden muuton kylälle.
Kommentoijan tietämän mukaan Kuhmalahdelle valmistunut uusi koulu on saanut aikaan sen, että alueelle on muuttanut uusia lapsiperheitä. Hän näkee tärkeänä, että Pälkäneen kunta sitoutuu Aitoon koulun säilyttämiseen. Kangasalla kaupunki on nähnyt uuden kyläkoulun strategisena vetovoimatekijänä.
Omaa kieltään puhuvat tilastot. Kun vuonna 2010 Aitoon postinumeroalueella oli vuonna 2010 0-6 -vuotiaita lapsia 38, niin vuonna 2021 sen ikäisiä lapsia oli 21. Vastaavat luvut alakouluikäisten lasten määrissä olivat 47 ja 48. Aitoon koulussa on nyt 37 oppilasta.
Joukkoliikenteen toivotaan palvelevan asukkaita paremmin, sillä arkisin Tampereelle ajetaan vain neljä bussivuoroa. Kirjaston aukioloaikojen toivotaan muuttuvan sellaisiksi, että ne palvelisivat paremmin päivätyössä kävijöitä. Myös pankkien toivotaan antavan rahoitusta pienemmillä omarahoitusosuuksilla.
Autiotalojen Tinder maallemuuton avuksi
Kirsi Oesch Pirkanmaan ilmastoviisas kyläverkosto -hankkeesta johdatteli yleisön pohtimaan maaseutuasumisen tulevaisuutta ilmastonmuutoksen edetessä. Maaseudulla on resilienssiä, mutta samalla myös Aitoossa on syytä alkaa varautua sään ääri-ilmiöihin.
Janne Tyynismaa Maa- ja metsätaloustuottajien Keskusliitto MTK:sta esitteli ”autiotalojen Tinderiä” eli Talo maalta -palvelua, jonka kautta maallemuuttoa suunnittelevat ja kiinteistöjen omistajat voivat löytää toisensa.
Illan lopuksi Pirkanmaan maakuntamuseon perinnerakennusmestari Anne Uosukainen kertoi vanhojen talojen korvausavustuksista ja saatavilla olevan entisöivän korjaamisen neuvonnasta. Aitoossa on maakunnallisesti merkittävä Kajantilan rakennusympäristö sekä Kaukkala-Kouvalan kulttuurimaisema.
Aitoo-Kaukkalan kyläyhdistyksen, Aitoon Marttojen, VPK:n. SPR:n ja Erämiesten yhteistyössä järjestämään kyläiltaan osallistui kuutisenkymmentä ihmistä.
