Seppo Harjula mittailee Pertti Salmisen kanssa Ämmätsän kylätalon vanhaa puu-uunia. Edessä on talkoot, joissa se siirretään Ämmätsäjärven rantaan suunnitellulle tulistelulaavulle. Kylätalon keittiöön asennetaan nopeammin lämpenevä puuhella. Tilauksessa on myös uusi ulko-ovi, joka pitää lämmöt paremmin.
Kyläyhdistyksen naiset kehuvat remontoitua keittiötä. Sen toimivuus tuli testattua 150 vierasta vetäneessä eräpäivässä.
Entisestä koulusta on muodostunut Kyynärö-Ämmätsä-Vahdermetsän kyläyhdistyksen tukikohta, joka on käytössä ympäri vuoden. Lokakuun lopulla järjestetään Pirkan kylien ilmastohankkeen tilaisuus. Talvella vietetään muun muassa pikkujouluja, kuusenkaristajaisia ja pilkkitapahtumaa.
Katseet ovat kuitenkin jo tulevassa kesässä. Silloin kylätalo muuttuu kesämummolaksi, joka tarjoaa maalaiselämyksiä alakouluikäisille kaupunkilaislapsille.
Puuromarjoja pakastimeen
Alkukesä aiheuttaa järjestelyitä monessa lapsiperheessä. Koulut päättyvät jo kesäkuun alussa, mutta vanhempien lomat alkavat aikaisintaan juhannuksen jälkeen. Lasten päivistä saattaa tulla pitkiä ja yksinäisiä.
Ämmätsän kesämummolassa lapset pääsevät laitumille heti loman alkajaisiksi.
– Meillä on turvalliset puitteet valmiina: aidattu piha, remontoitu keittiö ja yläkerrassa huoneet lapsille, Päivi Härkälä esittelee tunnelmallista kylätaloa.
Keittäjän asuntona palvelleeseen yläkertaan haeskellaan jo sänkyjä kesäksi. Valmistelut ovat muutenkin vauhdissa. Kyläyhdistyksen väki on järjestellyt omia lomiaan ja rientojaan niin, että kesämummolaan riittää emäntiä, yövalvojia ja saunamajureita.
Elina Harjula on hoitanut vakuutukset kuntoon ja Seppo Harjula kiirehtinyt puolukkametsään.
– Täytyyhän lapsien saada vispipuuroa.
Aikuisen läsnäolo on tärkeintä
Ämmätsän kesämummola voitti Luopioisten Säästöpankkisäätiön hankekilpailun. 10 000 euron palkinnon turvin kylätalolle tehdään tarvittavia muutoksia ja hankintoja. Suurin osa hoituu talkoilla.
– Ympärillä riittää tekemistä ja vierestä löytyy muun muassa koirahoitola. Ämmätsän kartanoympäristöä kehitetään parhaillaan, ja siellä pääsee esimerkiksi rantasaunaan, Pertti Salminen luettelee.
Hän ja muut vaarit suunnittelevat kesämummolaan monenlaisia aktiviteetteja: nikkarointia, onkireissuja, metsä- ja maatilaretkiä. Pienille kalakavereille haalitaan jo pelastusliivejä, sup-lautoja ja telttoja. Kulkeminenkin järjestyy talkoilla, sillä Luopioisten Linja on luvannut mummolan käyttöön pikkubussiin.
– Jo tulien tekeminen ja grillaaminen tai nuotiopullat kesäillassa on hieno elämys, jos sellaista ei ole päässyt kokemaan, Seppo Harjula tietää.
Keittiössä mahtuu leipomaan ja salissa askartelemaan.
– Pleikkareita ja muita viihdevempeleitä ei tarvita. Tärkeintä ovat läsnä olevat aikuiset, Kristiina ”Tinttu” Helander korostaa.
Parikymmentä vuotta varhaiskasvatuksessa työskennellyt Helander ei ole vielä mummoiässä. Keväällä varhaiskasvatuksen erityisopettajaksi pätevöityvä Kyynärön kesäasukas tuo järjestelyihin ammatillista osaamista.
Tavallista ruokaa ja arkea
– Minä olen tykännyt kyläyhdistyksessä siitä, että kaikessa toiminnassa otetaan huomioon lapset, Tinttu Helander kehuu.
Heinolassa asustava varhaiskasvatuksen päällikkö kiittelee myös sitä, miten kyläyhteisö toivottaa tulijat tervetulleiksi.
– Poikkesin viisi vuotta sitten mutaisilla saappailla ja ponnari keikkuen kylätalolle. Vastaanotto oli todella lämmin. Olen saanut olla monessa mukana. En minä ruokaa osaa laittaa, mutta olen taitava siivoamaan.
Helander muistaa lämmöllä omia lapsuuskesiään Kyynäröllä.
– Setä jaksoi ottaa kaikkiin konehommiin apulaiseksi, vaikka näin aikuisena ymmärrän, että enemmän tiellä minä olin. Sain olla nähty ja kuultu lapsi. Samaa haluan myös itse tarjota.
Takavuosikymmeninä kaupunkilaislapset pääsivät nauttimaan maalaiselämästä kesäsiirtoloissa. Kesämummola elvyttää tätä perinnettä.
– Nykylapsetkin tarvitsevat perus mummolameininkiä: tavallista ruokaa ja arkea, rauhaa ja läsnäoloa. Se vapauttaa lasten luovuuden, kun ei ollakaan koko ajan puhelin kädessä.
Helander tietää, että kesämummola tarjoaa tärkeän hengähdystauon myös kiireistä lapsiperhearkea eläville perheille.
– Vanhemmat saavat vetää happea, kun lapset ovat turvallisessa ja huolta pitävässä mummolassa.
Säästöpankkisäätiö jakoi reilut 128 000 euroa
Luopioisten Säästöpankkisäätiö jakoi reilut 128 000 euroa paikallisen elinvoiman kehittämiseen sekä urheiluun ja kulttuuriin. Yhdessä keväisen hakukierroksen kanssa tämänvuotisten apurahojen yhteismäärä on 266 000 euroa. Ennätyksellisen potin mahdollisti Aito Säästöpankin hyvä tulos. Luopioisten Säästöpankkisäätiö on yksi neljästä pankin omistajasäätiöstä.
Syksyn hakukierroksella suurimmat apurahat myönnettiin Aito Suvi ry:lle, Rauniokirkon suojeluyhdistykselle ja Pälkäneen Luja-Lukolle. Aito Suvi ry käyttää 30 000 euron apurahan kosteikoihin ja muihin kunnostustoimiin, joilla vähennetään järviä rehevöittävää ravinnekuormitusta. Ensi vuonna toteutetaan kolme kunnostuskohdetta Kukkialla ja yksi Pälkäneveden Jouttesselällä. Niiden yhteishinta on arviolta 200 000 euroa.
Rauniokirkon suojeluyhdistys sai 20 000 euroa korjauksiin, jotka mahdollistavat lasikaton rakentamisen. 100 000 euron hankkeessa korjataan muurien yläosia ja valetaan anturat lasikaton teräsrunkoa varten. Säätiön apuraha kattaa Leader-hankkeen omarahoitusosuuden.
Luja-Lukko käynnistää 20 000 euron apurahan turvin monivuotisen hankkeen, jonka avulla Pälkäneestä tehdään Suomen liikkuvin kunta. Urheiluseura on hakenut kumppanikseen muun muassa liikuntasuorituksien raportointiteknologiaa kehittävää yritystä sekä terveysliikunnan tutkijoita ja asiantuntijoita.
Syksyn apurahakilpailun yhteydessä järjestetyn hankekilpailun 10 000 euron palkinnon sai Kyynärö-Ämmätsä-Vahdermetsän kyläyhdistyksen kesämummola, jota säätiön hallitus piti tuoreena ja piristävänä ideana.
Meidän Pälkäne -jatkohankkeelle Säästöpankkisäätiö myönsi 8000 euron apurahan. Onkkaalassa syyskuussa järjestettävä elokuvafestivaali sai 7000 euroa ja Luopioisissa kesäkuun lopussa järjestettävät kyläasumisen messut 4000 euroa.
Luopioisten Rajalansaareen rakennettavan vetolossin lupahakemusta säätiö avustaa 4500 eurolla ja Aitoon painokangasnäyttelyä 3000 eurolla.
Urheiluun ja liikuntaan jaetuilla apurahoilla tuetaan vähävaraisia perheitä lasten jalkapalloharrastuksessa, kunnostetaan golfvälineitä aloittelijoiden käyttöön, järjestetään jalkapallorippikoululeiri ja hankitaan hämähäkkikeinu Aitoon koulun pihaan. Kulttuurijärjestöt toteuttavat säätiön tuella muun muassa soittokunnan juhlakonsertin, kesäteatteriesityksen, tanssileirin ja museopuutarhan.
Apurahoja jaettiin yhteensä 23 hakijalle. Apurahat kohdistuivat yli 90-prosenttisesti Pälkäneelle.
