Ihmiset pohtivat turvallisuuspolitiikkaa ja maailmanpoliittista tilannetta. Tunnelma on usein pikemminkin harras kuin hurmoshenkinen. Näin arvioi kampanjatilaisuuksia loppuvuonna 2023 presidenttiehdokas Pekka Haavisto (vihr).
– Nämä ovat siinä mielessä hyvin erilaiset vaalit kuin vuosina 2012 tai 2018, hän miettii.
Kampanjatilaisuuksissa kuulee hänen mukaansa paljon asioita, jotka eivät suoranaisesti presidentin työpöydälle kuulu mutta jotka koetaan tärkeäksi kertoa. Mitä pienemmät paikkakunnat ovat kyseessä, sitä enemmän nousee esiin huoli kuntien säilymisestä itsenäisinä. Haavisto kokeekin, että presidentti voi vaikuttaa ihmisten elämään esimerkiksi tapaamalla heitä, jotka arjessa monesti jäävät näkymättömiksi.
Näkymättömäksi kenellekään ei sen sijaan ole jäänyt Suomen itärajan tilanne. Haavisto näkee raja-asemien osittaisen sulkemisen olleen oikein, ja hänen mielestään ne pitää sulkea kokonaan, mikäli paine vielä kasvaa.
– Tilanne ei ole normaali, ja ihmisiä koitetaan työntää rajan yli. Jos Venäjä myöntää ihmisille viisumeita, pitää sen myös huolehtia heidän auttamisestaan.
Haaviston mukaan on kuitenkin tärkeää, että esimerkiksi Suomessa olevat venäläiset eivät joudu leimatuiksi.
– Heillä on ollut yleensä halu päästä pois Venäjältä. Putinin politiikkaa vastaan meillä on paljonkin, mutta ei kulttuuria tai kieltä vastaan. On lisäksi tärkeää erottaa nyt käynnissä oleva tilanne pakolais- ja turvapaikkapolitiikasta.
Myös Lähi-idän tilanne tuottaa Haaviston mukaan harmaita hiuksia. Hän toivoisi Israelin ja Gazan alueen tilanteen ratkeavan osapuolten saamisella yhteiseen pöytään, jonka ääressä sorvattaisiin niin sanottu kahden valtion malli. Tämä voisi rauhoittaa tilanteen, kun samalla palestiinalaishallinto pääsisi – tai joutuisi – uusimaan ja modernisoimaan omaa hallintoaan. Suurimmat hidasteet tämän ratkaisumallin kanssa ovat Haaviston mielestä palestiinalaisten alueita syöneet Israelin setlementit sekä palestiinalaisten jakautuminen Hamasin ja Fatahin välille.
Haavisto katsoo, että kaikissa tilanteissa Suomella on oikeus puolustaa suvereniteettia ja rajojen turvallisuutta. Tietynlaisen nationalistisen ajattelun uudessa nousussa hän näkee Euroopankin mittakaavalla kuitenkin ongelmia. Yleisenä pelkona hänen mukaansa on, että oikeistoliikkeissä koetaan liiallisia sympatioita itänaapurin vallanpitoa kohtaan.
– Kansallismielisyyden osana on myös protektionismi, joka ei ole meille hyvä trendi. Yleensä siinä pieni maa häviää.
Presidenttiehdokkaat Sydän-Hämeessä
Kuka: Vihreiden Pekka Haavisto
Missä: Kangasala-talossa Kangasalla
Mistä keskusteltiin: Itärajasta ja -naapurista, kansallismielisyyden noususta, Natosta
