Entinen hämäläinen mahtitalo on edelleen kylän keskipiste. Mikkolan tilan päärakennusta, sen navettaa ja pihapiiriä kutsutaan nykyisin yhteisnimellä Mikkolaksi. Näitä vaiheita on nyt kartoitettu, kerätty tietoja, kuvia ja karttoja, koottu historiaa. Kulttuuriyhdistys Mikkolan Navetta ry:n kokoama näyttely, kertomus Mikkolasta ja samalla koko Luopioisten vaiheista, on esillä Navettakalleriassa 2.12., eli Luopioisten joulunavauksesta, lähtien.
Mikkolan tilan historia ulottuu ainakin 1500-luvulle asti. Tilan omistajat tunnetaan vuodesta 1543 alkaen, jolloin Kustaa Vaasan tarmokkaat veronkerääjät alkoivat laatia luetteloita tiloista ja taloista kaukaisessa Luopioisten kappeliseurakunnassakin. Tilakeskus sijaitsi tuolloin suunnilleen nykyisen Seuratalon paikkeilla. 1800-luvun loppupuolella omistus siirtyi Niemisten suvulle, ja alkoi uusi vaihe tilan historiassa. Tilakeskus siirrettiin nykyiselle paikalleen, rakennettiin uusi komea päärakennus, navetta, jyvämakasiini ja muut tarvittavat talousrakennukset.
Luopioisten kunnan aika
Vuonna 1922 tila myytiin Luopioisten kunnalle. Maata oli tuolloin yli 900 hehtaaria. Kunnan omistuksessa Mikkola jatkoi maanviljelystilana. Siellä viljeltiin ruista, kauraa, ohraa, perunaa, pellavaa, rehujuurikasveja, heinää ja vihantarehua ja pidettiin lypsykarjaa. Olipa Mikkolassa oma tiilitehdaskin. Mikkolan tilan nykyinen pääosin pystyhirsinen päärakennus on rakennettu 1800-luvun loppupuolella. Puurakentamisen nikkarityyliset ihanteet saivat näin Luopioisissa paikallisen talonpoikaisen tulkinnan. Päärakennuksen pohjoispuolella maantien varrella sijaitsee vuonna 1915 rakennettu tiilinen jyvämakasiini. Mikkolan päärakennus toimi kunnanlääkärin virka-asuntoja ja vastaanottotiloina vuodesta 1922 vuoteen 1955. Lisäksi rakennuksessa sijaitsivat myös kirjastotilat.
Muutostöiden valmistumisen jälkeen uusittuihin tiloihin muutti Luopioisten kunnanvirasto. Rakennukset ja pihapiiri edustavat vaurasta hämäläistä talonpoikaista rakennusperintöä, ja rakennusryhmä on osa ympäristöministeriön vahvistamaa valtakunnallisesti merkittävää Luopioisten kirkonkylän kulttuurihistoriallista ja vanhaa raittiasutusta. Rakennus ja pihapiirikokonaisuus on luokiteltu myös Tampereen seutukaavaliiton 1990 inventoinnissa sekä rakennushistoriallisesti että miljööarvoltaan maakunnallisesti merkittäväksi kohteeksi.
Mikkolan sisääntulopiha on puistomainen ja vehreä. Maatilan aikaiset puut ovat enimmäkseen vaahteroita ja koivuja. Päärakennuksen eteläpuolella on aikoinaan ollut puutarha, jossa on ollut muun muassa runsaasti omenapuita. Puutarhasta on jäljellä muutama omenapuu ja ruusupensas – sekä niitylle levinneet varjoliljat. Pihalle on myöhemmin istutettu jaloja lehti- ja havupuita. Puut on merkitty nimikylteillä arboretumin tapaan. Puistossa kasvaa muun muassa purppurakuusia, japaninpihtoja, douglaskuusia, visakoivuja, kynäjalavia ja tammia.
Pienteollisuutta ja hengenviljelyä
Kun kunta luopui lehmistä ja navettakin paloi – mutta korjattiin nykyiseen melko rujoon ulkoasuunsa, navetalle sijoittui monenlaista pienteollista toimintaa ja muun muassa paloasema. Tämä oikeastaan aloitti kylän siirtymisen puhtaasta maanviljelyskylästä monipuolisemman toimeliaisuuden piiriin. Oli sukkatehdasta, ompelimoa ja montaa muuta yritteliäisyyttä.
Kuntaliitoksen jälkeen 2007 Mikkolan päärakennus eli Luopioisten vanha kunnantalo jäi vähäiselle käytölle. Navetalle sijoittui vasta perustettu Kulttuuriyhdistys Mikkolan Navetta ja mm luonnonmukaista rakentamista kehittävä Terve talo-keskus. Sieltä löysivät kotipesänsä myös monet kunnassa toimivat yhdistykset. Muodonmuutoksia ry:n perustaminen toi alueelle laadukasta näyttelytoimintaa ja korkealaatuisia luentosarjoja.
Ruususen unta nukkunut keltainen päärakennuskin heräsi eloon, kun Kulttuuriyhdistys Mikkolan Navetta vuokrasi sen kunnalta. Pytingiksi nimettyyn taloon sijoittui esimerkiksi kahvila, Kukkian kädentaitajien myymälä ja monta muuta toimijaa. Yhteistyö kunnan kanssa tuotti Kuntainfon, joka palvelee sekä omaa väkeä, kausiasukkaita että matkailijoita.
Entinen hämäläinen mahtitalo jatkaa elämäänsä monipuolisena kulttuurikeskuksena ja erilaisten aktiviteettien tapahtumapaikkana. Mikkolan tarinaa ei vielä ole kirjoitettu loppuun, vaan se jatkuu vaahteroiden varjossa, keskellä vireää Luopioista.
Mikkola ennen Mikkolaa –näyttely:
Kulttuuriyhdistys Mikkolan Navetta ry
Navettakalleria
Keskitie 5, Luopioinen
Avoinna 2.12.2023 – 31.1.2024 Navetan aukioloaikoina ti-la klo 10-14.
