Tänä vuonna sata vuotta täyttäneen Sappeen koulun vaiheet on nyt kirjattu kansien väliin. Koivukujaa kouluun ja kylätalolle -kirjan kokosi Sappeen ja Ohvenon kyläyhdistys ry:n työryhmä, johon kuuluvat Päivi Heinonen, Hellevi Salonen, Tuulikki Jyrkiäinen, Tomi Niemi ja Jouko Heinonen. Tekijät ovat kaikki Sappeen koulun entisiä oppilaita.
Opetus alkoi Sappeen koulussa syksyllä 1923 ja päättyi keväällä 1978. Koulusta tuli kylätalo keväällä 2022, kun kyläyhdistys osti rakennuksen tontteineen Pälkäneen kunnalta. Kirjan koonnut työryhmä kuvaa koulun satavuotisen historian sisältävän 55 vuotta koulunpitoa ja 44 vuotta kyläläisten kamppailua sen puolesta, että koulu säilyy kyläläisten kokoontumistilana.
Yli 40 sivua koulu- ja juhlakuvia
Noin puolet kirjasta on omistettu kouluajoille sisältäen entisten oppilaiden koulumuistoja ja myös tarinoita koululla pidetyistä kerhoista. Mukaan on otettu Liki meilää -kirjan kouluosuus ja koulujuttuja kylälehdestä.
Oma kokonaisuutensa on yli 40-sivuinen koulukuvaliite, jossa on mukana myös kuvia koululla pidetyistä erilaisista juhlista. Vanhin koulukuva on peräisin ensimmäiseltä koulun toimintavuodelta. Moni koulukuvista oli näytteillä 10 vuotta sitten, jolloin kuvien henkilöistä saatiin kerättyä tunnistetietoja.
Kirjassa vuodesta 1978 alkava ja näihin päiviin jatkuva aikajakso kertoo kylätoimikunnan perustamisesta ja koulun omistajavaihdosta edeltäneistä kamppailujen vuosista. Teoksen neljännessä osassa esitellään rakennuksen asukkaita ja toimintoja. Nykyään kylätalolla pidetään muiden muassa kesäkahvilaa, kokoonnutaan kudonta- ja raamattupiiriin sekä järjestetään näyttelyitä. Vuosina 2005-2018 otetut valokuvat esittelevät koulutalon ja ikkunoiden kunnostustöitä.
Sekasorrosta onnistuneeseen päätökseen
Päivi Heinonen sanoo saaneensa ensimmäisen kerran idean koulun historiakirjan tekemistä vuonna 2013, jolloin hän teki kirjalle sisällysluetteloluonnoksen. Hellevi Saloselle tuli jo sitäkin ennen tunne, että kirja Sappeen koulusta on tehtävä. Kirja-asia mielessään hän talletti vuosien mittaan omien sanojensa mukaan yhtä sun toista.
– Valtava sekasorto oli alkuun. Koko huone oli täynnä valokuvia ja papereita, Jouko Heinonen kuvaa vaihetta, jolloin Koivukujaa kouluun ja kylätalolle- teoksen kokoaminen lähti käyntiin.
Kiivastahtinen työskentely kesällä johti siihen, että kirja valmistui koulun satavuotisjuhlavuonna syksyllä 2023. Kirjan julkistamistilaisuuteen viime sunnuntaina osallistui tekijöiden yhteistyökumppaneita, koulun entisiä oppilaita ja muita kirjasta kiinnostuneita henkilöitä.
Joulunäytelmissä aina enkelinä
Tampereella asuva Arja Mäenpää (o.s. Selin) osti tilaisuudessa kaksi kirjaa: yhden itselleen ja toisen äidilleen. Mäenpää aloitti koulunkäyntinsä Sappeessa vuonna 1971, kuusivuotiaana, täyttäen seitsemän vasta seuraavana vuonna.
– Opettaja oli sellainen äitihahmo, hän kuvaa 1-2 -luokkalaisia opettanutta Eila Kujalaa.
– Muistan olleeni aina, jokaisessa joulunäytelmässä enkeli. Opettaja sanoi, että sinä sovit hyvin enkeliksi, koska sinulla on tuollaiset vaaleat ja kiharat hiukset.
Mäenpäälle opettaja Eila Kujala oli äitihahmo, Tuulikki Jyrkiäiselle äiti.
– Äiti oli minua kohtaan tavallistakin ankarampi, koska hänen piti näyttää, ettei lelli omaa lastaan, koulunkäynnistä ja koulun kerhoista tykännyt Jyrkiäinen mainitsee.
Tomi Niemi muistaa Eila Kujalan istuneen kylminä pakkaspäivinä puulaatikon päällä uunin vieressä ja opettaneen lapsia sieltä. Jouko Heinonen kertoo koulumuiston keittäjä-Annasta, jonka hän mainitsee laittaneen hyvää ruokaa.
Vilma Pajula (o.s. Lehtelä) kulki kouluun Mettäkulmalta, josta matkaa kertyi neljä kilometriä.
– Pelkäsin pimeää, mutta onneksi meitä oli sieltä isompi joukko ja kuljimme yhtä matkaa, vuonna 1955 koulunsa aloittanut Pajula kertoo.
