Pälkäneen kunnan itsenäisyyspäivän juhlassa jaettiin kolme Luopioinen-mitalia kunnanhallituksen viime kokouksessaan tekemän päätöksen mukaisesti. Mitalit ojennettiin tunnustukseksi pitkäaikaisesta ja ansiokkaasta kotikunnan hyväksi tehdystä työstä.
Luopioinen-mitali numero 15 luovutettiin Marjatta Stenius-Kaukoselle. Palkitsemisperusteluissa korostettiin Stenius-Kaukosen sisukkuutta ja sitkeyttä Luopioisten sote-palveluiden puolustamisessa. Myös hänen Rautajärven Torppakylä-hankkeen puitteissa rakennuttamansa paritalo Pentintorppa nähtiin näkyväksi osoitukseksi luottamuksesta alueen elinvoimaa ja yhteisöllisyyttä kohtaan.
Luopioinen-mitali numero 16 luovutettiin Perttu Pohjanperälle, joka on ollut aktiivisesti mukana kuntapolitiikassa sekä Luopioisten että Pälkäneen kunnissa. Hänet tunnetaan ahkerana talkoolaisena useissa seudun yhdistyksissä, ja hän on antanut ammattitaitonsa käyttöön monissa projekteissa, joissa on tarvittu kädentaitoja.
Luopioinen-mitali numero 17 luovuttiin Tupenpurijat ry:lle aktiivisesta toiminnasta liikunnan ja hyvinvoinnin puolesta vuodesta 2016 alkaen. Yhteistyössä seudun yritysten ja yhteisöjen kanssa Tupenpurijat ry on kehittänyt liikuntapaikkoja muun muassa hankkimalla monipuolisia liikuntavälineitä. Lisäksi Tupenpurijat ry on palkannut neljänä vuonna liikuntapaikkaohjaajan.
Viranomaisyhteistyö Suomessa saumatonta
Kenraalimajuri evp, VTT Pertti Salmisen itsenäisyyspäivän puhe kartoitti historiaa puolustusajattelusta 1923 aina kokonaisturvallisuuteen 2023.
Kun ajatellaan viimeaikaisia tapahtumia, Salminen toteaa, miten koronan rajoittaminen kertoi valmiuslain toimivuudesta.
– Selvisimme monia maita paremmin. Samalla nähtiin, että viranomaisten yhteistyö suoritustasolla toimii.
Venäjän hyökkäys Ukrainassa on ajantasaistanut uhkakuvaamme hyökkääjästä sotilasoperatiivisesti. Hybridikeinoja on lukemattomia, vaikka tänään tuijotamme enimmäkseen paperittomia siirtolaisia, palvelunestohyökkäyksiä ja somepropagandaa.
– Ukrainan tilanne osoittaa, että sodassa miehitetään yhä alueita, saarretaan ja näännytetään väestöä, eristetään liikenne- ja viestiyhteyksin ja lamautetaan monin eri keinoin.
Salmisen mukaan Suomen kokonaisturvallisuusjärjestelmä on poikkeuksellisen laaja, ja se vastaa mitä moninaisimpiin uhkiin. Viime aikoina se on kelvannut monille maille.
– Järjestelmän toimivuuden takaa valtionhallinnon, viranomaisten ja yksityisen puolen, talouselämän ja kolmannen sektorin yhteinen ymmärrys ja yhteistyö, Pertti Salminen kiteyttää.
Pro Kangasala -mitali Kangasalan VPK:lle
Kangasalan kaupunginhallitus on myöntänyt Pro Kangasala -mitalin Kangasalan Vapaaehtoinen Palokunta ry:lle (VPK) osoituksena pitkäaikaisesta ja ansiokkaasta työstä Kangasalan kaupungin hyväksi. Mitali luovutettiin Kangasalan kaupungin itsenäisyyspäivän juhlassa 6. joulukuuta.
Kangasalan Vapaaehtoinen Palokunta on Suomen vanhimpiin kuuluva vapaaehtoispalokunta, ja se aloitti toimintansa jo vuonna 1880.
Kangasalan VPK on merkittävä osa alueen pelastustoimen palveluja. Se tuottaa pelastustoiminnan tehtäviä viiden minuutin lähtöajalla kaupunkilaisten turvaksi Pirkanmaan Pelastuslaitoksen kanssa solmittuun sopimukseen perustuen. Vuosittain hälytystehtäviä on 150–200, ja harjoituksia useita kymmeniä.
Pelastustoimen palvelujen lisäksi VPK järjestää monipuolista toimintaa, kuten harjoituksia, retkiä, kilpailuja, koulutuksia ja tapahtumia. VPK tarjoaa osastojensa kautta hyvän harrastuksen kaikenikäisille palokuntatoiminnasta kiinnostuneille. Hälytysosaston lisäksi yhdistyksellä on nuoriso-, nais-, veteraani- ja sukellusosastot sekä urheilu- ja eräjaosto. Jäseniä yhdistyksellä on noin 200 ja hälytyskelpoisia palomiehiä noin 40.
Pro Kangasala -mitalin myöntää kaupunginhallitus. Mitali voidaan myöntää henkilölle tai yhteisölle, joka erityisen ansiokkaasti on toiminut kunnallisella, taloudellisella, kulttuurin tai muulla toiminnan alalla Kangasalan kaupungin hyväksi taikka muuten erityisistä ansioista tieteen, taiteen tai liikunnan piirissä.
Pro Kangasala -mitali on hopeasta valmistettu kaupungin vaakuna-aiheinen mitali, jonka on suunnitellut kuvanveistäjä, rehtori Mauno Juvonen vuonna 1986.
