Talven kovin pakkasjakso täytti sosiaalisen median kuvilla ja videoilla Suomen talvesta. Isossa osassa jaettiin kevyitä hassutteluita, kuten töihin, uimarannalle tai baariin lähtemistä suksilla tai tekemisillä, jotka vain tuima pakkanen tekee mahdolliseksi. Suomalaisten sisukkuuden ja hyvän kylmänsietokyvyn lisäksi ihasteltiin upeita talvimaisemia, joista harva kuitenkin lähti paikan päälle nauttimaan ainakaan pidemmille ulkoilureissuille.
Pitkään jatkunut pakkanen aiheutti somessa – kuten kahvipöydissäkin – myös kauhistelua. Talojen sisälämpötilat laskivat, ikkunat huurtuivat, putket rikkoutuivat, autot hyytyivät. Sähkön hinta kipusi pörssisähkösopimuksen tehneiden asiakkaiden kauhuksi kauas yli kipurajan ja 2000-luvun edellisten hintaennätysten.
Monessa arkisessa asiassa, kuten jo kaupassa käymisessä, rutiineja ja toteutustapaa piti miettiä uusiksi. Kovat pakkaset aiheuttivat poikkeuksellisen paljon pakkausjätteen kuljetuksessa käytettävien autojen rikkoutumisia ympäri Suomen, ja myös kartonki- ja muovipuristimet kärsivät kylmästä säästä.
Energiateollisuuden mukaan vuosituhannen kylmin tammikuun alku yllätti myös energia-alan, ja kantaverkkoyhtiö Fingrid lähestyi ihmisiä toivomuksella vähentää energiankulutusta loppuviikosta. Muun muassa Väylävirasto ja Ely-keskukset varautuivat jo siihen, että osa maanteiden valaistusta voidaan joutua tilapäisesti sammuttamaan mahdollisen sähköpulan estämiseksi.
Pitkällä ja kovalla pakkasjaksolla on helposti myös seurannaisvaikutuksia. Myös lauhtuminen voi johtaa laite- ja putkirikkoihin, eli ensin lumitöiden ja sitten pakkasen kanssa painineilta asukkailta vaaditaan asuntojensa kanssa edelleen tarkkuutta.
Poikkeuksellisuudestaan huolimatta vuodenvaihteen pakkaset on kuitattu Sydän-Hämeessä pääsääntöisesti rauhallisen jäyhään tapaan tavallisina talvikeleinä poikkeusolojen sijaan. Samalla ne olivat kuitenkin kylmä muistutus varautumisen ja sopeutumisen merkityksestä tilanteissa, joissa arki ei rullaakaan kuten olemme tottuneet.
