1980-luvulla Aitoon koulutuskeskuksen oppilaitos Pälkäneveden rannalla näytti hyvin erilaiselta kuin nykyisin. Kun Jarkko Pihkala, 79, aloitti Aitoon emäntäkoulun hallituksessa vuonna 1985, opiskelijoita oli 12 ja opettajia 7.
– Koulun tila oli hallitustyöskentelyn aloittaessani katastrofaalinen. Meillä oli iso pelko siitä, että koulu Aitoossa loppuu. Aloimme tutkia tilastofaktojen pohjalta, millaiselle koulutukselle Suomessa on vähemmän tarjontaa kuin kysyntää. Ammatillinen erityisopetus nousi sieltä selkeästi esiin, Pihkala muistelee.
Aitoon talous- ja puutarhakoulu perustettiin Aitoon yhteiskoulun yhteyteen vuonna 1921, ja 1950 koulu muutettiin emäntäkouluksi. Oppilaitos toimi vuoteen 1988 asti Aitoon emäntäkouluna, minkä jälkeen siitä tuli kotitalousoppilaitos. Ammatillinen erityisopetus aloitettiin vuonna 1990, ja 2006 koulun nimeksi tuli Aitoon koulutuskeskus.
Noin 40 hallitusvuotensa aikana – joista suuri osa on kulunut puheenjohtajana – Pihkalan mieleen on piirtynyt erityisesti taistelu koulun puolesta 1980–1990-luvuilla. Oppilaitos oli päätynyt Suomen hallituksen esittämälle lakkautuslistalle vuonna 1997. Pihkala ja silloinen rehtori Leena Tuominen eivät kuitenkaan luovuttaneet. Pihkala sai neuvon ottaa yhteyttä korkeampiin päättäjiin ja myös muistaa, kenelle se valta pohjimmiltaan kuuluukaan Suomessa.
– Siinähän kävi niin, että aitoolaiset kävelivät hallituksen yli eduskunnan kautta, kun eduskunta päätti jatkaa koulun toimintaa. Tuolloin huomasi, että vaikka kuinka umpimetsässä ollaan, kanavat ylempiin päättäjiin tulee olla kunnossa. Suomeen mahtuu monta muutakin ”aitoota”, joilla on kullakin ne omat murheensa. Pitää tietää, kehen ottaa tarvittaessa yhteyttä: verkostojen tulee olla kunnossa, syntyperäinen aitoolainen muistuttaa.
1990-luvun lopun opetusministeri Olli-Pekka Heinosen päätöksellä koulusta tehtiin erityisoppilaitos. Se tarjoaa valmentavaa koulutusta ja ammatillista perustutkintokoulutusta erityistä tukea tarvitseville nuorille. Nykyisin opiskelijoita on noin 140 ja työntekijöitä 80.
Koulutuskeskusta ylläpitää Aitoon Emäntäkoulu oy.
Tulevaisuus näyttää hyvältä
Opiskelijat asuvat viikot koulutuskeskuksen asuntolassa ja viettävät viikonloput kotona. Pihkalan mielestä koulutuskeskuksen suurin tavoite on itsenäiseen elämään valmentaminen ja hyvän elämän mahdollisuuksien luominen.
– Olemme onnistuneet, kun mahdollisimman moni opiskelijoistamme saadaan asumaan itsenäisesti palveluasuntoihin. Tämä on tärkeää yksilön elämänlaadun kannalta ja myös yhteiskunnalle paras vaihtoehto.
Ammatillisen erityisopetuksen tulevaisuus näyttää Pihkalan mukaan hyvältä: sen tarve ei ole ainakaan laskussa.
– Aitoossa meidän opetuksemme on kunnossa ja rakennuksemme ovat kunnossa. Taloutemme on kunnossa, ja siihen on yksi suuri syy se, että otamme lämpömme Jouttesselältä järvilämpönä. Öljyä ei tarvita kuin tasaamaan kulutusta kovimpina pakkaspäivinä.
Koulutuskeskuksen rakennuksista kolme on alkuperäistä ja loput rakennettu vuosien varrella. Asuntoloita on kolme: Ainola, Artela ja Metsälä. Rantasauna Lyylintupa rakennettiin 2000-luvulla Lyyli Saariston testamenttilahjoituksen turvin.
Jarkko Pihkalan pitkä puheenjohtajakausi Aitoon emäntäkoulussa päättyi kuluvan vuoden alussa, kun puheenjohtajana aloitti Eero Laesterä. Pihkala jatkaa toistaiseksi hallituksen jäsenen roolissa. Hallitusvuodet ovat olleet työntäyteisiä mutta antoisia.
– Tyytyväinen voi olla siitä, että saimme aikanaan koulun jatkon turvattua ja käännettyä koulun kurssin kasvu-uralle, myös Pälkäneen kunnallispolitiikassa aiemmin vuosikymmeniä vaikuttanut ja omaa konepajaansa Aitoossa edelleen pyörittävä Pihkala miettii.
