Tasavallan presidentin tehtävät liittyvät ennen muuta ulkopolitiikkaan. Presidentti johtaa Suomen ulkopolitiikkaa yhteistoiminnassa valtioneuvoston kanssa – joskin Euroopan unionissa tehtävien päätösten kansallisesta valmistelusta ja niihin liittyvistä Suomen päätöksistä vastaa puolestaan valtioneuvosto, mikäli päätös ei vaadi eduskunnan hyväksymistä.
Omat päätöksensä presidentti tekee lähtökohtaisesti valtioneuvoston ratkaisuehdotuksesta. Hän nimittää eduskunnan valitseman pääministerin sekä muut ministerit pääministerin ehdotuksen mukaisesti. Presidentti vahvistaa eduskunnan hyväksymät lait, nimittää tuomarit ja eräät valtion korkeimmat virkamiehet ja on puolustusvoimien ylipäällikkö.
Edellä mainittujen lisäksi presidenttiehdokkaat pyrkivät pestiin, johon kohdistuu kansalaisten suunnalta suuri luottamus.
Kunnallisalan kehittämissäätiön tuoreen tutkimuksen mukaan presidentti on suomalaisten luottamuslistan kärjessä. Erittäin tai melko paljon kertoo presidenttiin luottavansa jopa 84 prosenttia haastatelluista. Presidentin saama luottamus on merkittävällä tasolla peilaten ainakin saman tutkimuksen muihin tuloksiin: maan hallitukseen kertoi luottavansa noin puolet ja oman kotikunnan päättäjiin sekä kirkkoon hieman alle puolet vastanneista. Esimerkiksi toiseksi ja kolmanneksi luotetuimmat oma puolue ja tiedotusvälineet saivat luottamusta reilulta 60 prosentilta vastaajista.
Ehdolla olevat puolestaan luottavat omien kannattajiensa lähtevän uurnille tulevassa presidentinvaalissa. Vaikka presidentin valitseminen onkin lähtökohtaisesti yksi äänestäjiä liikuttavimmista vaaleista, äänestäjien aktiivisuus jättänee kuitenkin monen ehdokkaan mielestä toivomisen varaa tälläkin kertaa. Äänestysinto presidentinvaaleissa on nimittäin hitaasti mutta varmasti laskenut viime aikoina. Pälkäneellä äänestysaktiivisuus on valunut vuoden 2006 vajaasta 75 prosentista vajaaseen 73 prosenttiin vuonna 2012 ja edelleen 72,7 prosenttiin vuonna 2018.
Kangasalla äänestysinto on ollut pykälän suurempaa, mutta trendi on ollut samansuuntainen kuin Pälkäneellä ja muualla Suomessa: vuosina 2006–18 aktiivisuus on pudonnut 76 prosentista ensin 75 prosenttiin ja viime vaaleissa 74,2 prosenttiin.
Kurssi ei välttämättä käänny, vaikka kiinnostus aiheeseen vaikuttaakin jossain määrin olevan suurta. Sydän-Hämeen Lehden nettikysely – jossa tiedusteltiin arvosanaa istuvalle presidentille – päättyi, kun kyselyyn jätettiin lyhyessä ajassa tavalliseen verrattuna noin 16-kertainen määrä sisällöltään samantyylisiä vastauksia.
Ennakkoäänestystietojen pohjalta laskusuhdanteen jatkuminen on hyvin mahdollista. Edellisen kerran presidenttiuurnilla kävi ennakkoon Pälkäneellä 42,4 ja Kangasalla 39,0 prosenttia äänioikeutetuista. Tällä viikolla viimeisenä ennakkoäänestyspäivänä äänestysprosentti oli Pälkäneellä noin 35 ja Kangasalla aavistuksen yli 36,5.
Presidentinvaalin äänestysinnon laskusuhdanteesta huolimatta Sydän-Hämeessä on moniin muihin seutuihin verrattuna ollut perinteisesti vahva halu ja luottamus vaikuttaa asioihin demokratian keinoihin. Tästä kielii myös edellisen presidentinvaalin äänestysaktiivisuus koko maan – heikohkoiksi jääneisiin – lukemiin verrattuna.
