Lempäälän koordinoima maaseutuhallinnon yhteistoiminta-alue perustettiin vuonna 2006. Vuoden 2022 loppuun saakka alueen muodostivat Akaa, Lempäälä, Nokia, Pirkkala, Urjala, Valkeakoski, Vesilahti ja Ylöjärvi. Uusimmat jäsenet ovat Juupajoki, Kangasala, Orivesi, Pälkäne ja Tampere, jotka liittyivät mukaan vuoden 2023 alusta.
Yhteistoiminta-alue vastaa lakisääteisistä maaseutuelinkeinoviranomaisen tehtävistä jäsenkunnissa. Keskeisimmät tehtävät ovat maaseutuyritysten kehittäminen, maataloustuki- ja korvausasioiden hoitaminen sekä hallinnolliset valvonta- ja tarkastustehtävät. Tehtäviin kuuluvat myös hirvi- ja petoeläinvahinkoarviot sekä eläinten merkintään ja rekisteröintiin liittyvien asioiden käsittely.
Lempäälän kunnan maaseutupalveluiden asiakkaat ovat tuoreen asiakaskyselyn perusteella erittäin tyytyväisiä saamaansa palveluun. Kokonaisarvosanojen keskiarvoksi saatiin 4,3 asteikolla 1–5. Kyselyyn vastasi 700 maaseutuhallinnon yhteistoiminta-alueella toimivaa viljelijää.
– Voimme olla oikein tyytyväisiä kyselyn tulokseen, sanoo Lempäälän maaseutupäällikkö Timo Perälampi.
– Useinhan organisaatiomuutokset aiheuttavat hämmennystä ja negatiivista suhtautumista, kun asiat eivät mene ihan totutusti. Siksi meitä ilahduttaa erityisesti se, että myös uusien jäsenkuntien viljelijöiden asiakaspalautteet ovat olleet positiivisia.
Suurin osa kyselyn vapaamuotoisesta palautteesta oli myönteistä. Maaseutuhallinnon henkilökunta sai kehuja ystävällisestä, asiantuntevasta ja henkilökohtaisesta palvelusta. Vastaajat olivat tyytyväisiä muun muassa siihen, että byrokratian kiemuroihin saa apua nopeasti ja että maaseutuasiamiehet muistuttelevat tarvittaessa, jos jokin asia on hoitamatta. Moni kommentoija kertoo saaneensa hyvää ja asiantuntevaa palvelua kaikissa EU-asioissa.
Negatiivista palautetta oli vähän, ja se koski lähinnä maataloustukien pienuutta ja esimerkiksi Ruokaviraston toimintaa – ei kunnan maaseutuhallinnon palvelua. Parissa palautteessa harmiteltiin palvelupisteen kaukaista sijaintia.
Yhteistoiminta-alue tuo säästöjä jäsenkunnille
Ennen liittymistään Lempäälän yhteistoiminta-alueeseen Juupajoki, Kangasala, Orivesi, Pälkäne ja Tampere muodostivat oman yhteistoiminta-alueensa, jota koordinoi Oriveden kaupunki. Kun kunnat liittyivät Lempäälän yhteistoiminta-alueeseen, siitä tuli Suomen kolmanneksi suurin maaseutuhallinnon yhteistoiminta-alue.
Alueella toimii yhteensä 1630 aktiivimaatilaa. Tilakoko vaihtelee peltopinta-alaltaan kahden ja 950 hehtaarin välillä. Keskimääräinen peltopinta-ala maatilaa kohden on hieman alle 50 hehtaaria. Viime vuonna alueen maaseutuhallinto käsitteli erilaisia maataloustukia ja korvauksia yhteensä 43 miljoonaa euroa.
Yhteistoiminta-alueen laajeneminen tuotti viime vuonna jäsenkunnille yhteensä 60 000 euron säästöt. Summa on kymmenen prosenttia alueen maaseutuhallinnon kokonaiskustannuksista.
Eniten säästivät uudet jäsenkunnat. Eniten säästöä tuli Kangasalla, joka säästi edellisvuoden kuluihin verrattuna 19 prosenttia. Pälkäne ja Orivesi säästivät 17 prosenttia ja Juupajoki 15.
Tärkeintä on tavoitettavuus
Maaseutupäällikön lisäksi Lempäälän maaseutuhallinnossa työskentelee yhdeksän maaseutuasiamiestä, joilla on omat vastuukuntansa. Lempäälän lisäksi maaseutuhallinnolla on toimipisteet Orivedellä ja Pälkäneellä.
Maija Kaivola on yksi yhdeksästä maaseutuasiamiehestä. Hänen vastuukuntansa on Pälkäne. Kangasalan maaseutuasiamiehenä toimii Matti Hokkanen.
– Yhdistyminen on helpottanut työtä ja parantanut palvelua, sillä yhden käsittelijän poissaolo ei viivytä asian eteenpäin viemistä, Kaivola sanoo.
– Puhelin ja sähköposti toimivat paikasta riippumatta, ja henkilökohtainenkin tapaaminen on aina järjestettävissä.
Hokkasen toimipiste vaihtui vuoden 2023 alussa Pälkäneeltä Lempäälään, kun Kangasala liittyi Lempäälän maaseutuhallinnon yhteistoimialueeseen.
Myös Hokkasen mukaan muutos on sujunut ongelmitta.
– Työporukassa on nyt kymmenen ammattilaista entisen viiden sijaan, joten tuuraaja löytyy tarvittaessa helpommin. Parviälyäkin on nyt enemmän, mikä auttaa hankalia tapauksia ratkottaessa, Hokkanen sanoo.
Maaseutuasiamiehen työtä kahdeksan vuotta tehneen Hokkasen mukaan asiakkaille on tärkeintä saada maaseutuhallintoon ensikontakti nopeasti.
– Maaseutuasiamies on saatava helposti kiinni. Viljelijälle on iso juttu, kun hän saa asiansa alulle. Sen jälkeen voidaan sitten selvitellä lisää ja tehdä jatkotoimia.
