Kynttilänpäivän evankeliumi kertoo Jumalan kauneimmasta valosta, joka oli tullut ihmisten luo. Kun Maria ja Joosef tuovat perinteitä noudattaen pientä Jeesus-vauvaa temppeliin, paikalla on vanha Simeon. Jumala on luvannut Simeonille, että hän saa nähdä Messiaan ennen kuolemaansa. Nähdessään Jeesuksen Pyhä Henki vakuuttaa Simeonille, että tässä on nyt luvattu Messias, Jumalan poika. Simeon näkee ja uskoo näkemänsä. Pienessä lapsessa Simeon kohtaa jotain erityistä ja merkittävää, jotain, mitä muut eivät vielä näe. Hän tietää, että lapsi on Jumalan kirkkaus, puhtain ja kaunein valo maan päällä, jonka tehtävä on valaista kaikki ihmiset hyvyydellään. Jeesuksen kohtaaminen täyttää Simeonin kaipauksen ja tuo hänelle rauhan. Simeon ylistää Jumalaa näkemästään ja rohkaisee ja evästää Mariaa ja Joosefia tuleviin vaiheisiin.
Kynttilänpäivästä alkaa Yhteisvastuu-keräys. Tänä vuonna Yhteisvastuukeräyksellä autetaan yksinäisiä, syrjäytyneitä tai kriisin kohdanneita nuoria Suomessa ja maailman kriisialueilla. Elämä ei ole aina ja kaikille auringonpaisteesta nautiskelemista, vaan myös varjot seuraavat kulkijaa ja joskus joutuu pimeitä laaksoja vaeltamaan. Niissäkin hetkissä saamme luottaa Jumalan Simeonille ja myös meille antamaan lupaukseen; Jeesuksen tuoma valo voi valaista ja antaa toivoa synkimpäänkin päivään, jos siihen haluamme turvautua.
Simeon katsoi ja näki Jeesuksessa valon. On tärkeää, miten katsomme, näemme ja kohtaamme toisiamme. Jokainen kaipaa tulla nähdyksi, hyväksytyksi ja rakastetuksi. Simeonin tavoin mekin voisimme katsoa toisiamme avoimin silmin, ilman tummentavia laseja. Voisimme nähdä toisissamme Jumalan kuvan, valon, sen hyvän, mitä jokaisessa on. Rakastava katse ja iloinen hymy rohkaisee kasvamaan valoon päin. Jumalan tahto on, että kuljemme valossa ja että meillä on keskinäinen yhteys. Ei jätetä ketään yksin ja ulos pimeään.
Valoa ja siunausta kevättalveen!
Päivi Giren
Diakoni, Pälkäneen seurakunta