Maatilan poika, jolla on juuret Kangasalla Palon kylässä. Näin esittelee itsensä Ilkka Brander, 47.
Saarioisten tuoreen toimitusjohtajan säännöllinen elinpiiri on toki melkoisesti laajentunut Kangasalla vietetyistä kouluvuosista. Jo nuoresta iästä aktiivisesti reissanneen Branderin toinen koti on Helsingissä, ja erityisen tutuksi on tullut myös vaimon kotiseutu Lapissa.
– Paremmin taidan silti tuntea edelleen Kangasalan tiet kuin Helsingin, hän hymähtää.
Haastatteluhetkellä ei olla Saarioisten Sahalahden tehtaalla tai yhtiön pääkonttorissa Tampereella vaan Valkeakoskella. Yhtä hyvin voitaisiin olla toisaalta myös Huittisissa, sillä Brander sanoo pitävänsä Saarioisten väen tapaamisesta kasvokkain siellä, missä he työskentelevät.
– Viisaus asuu porukassa, ja erilaisuus on voimaa. Toimitusjohtaja tulee kuvaan siinä, miten sitä saadaan ammennettua niin, että tekeminen on mukavaa ja kaikkien tulee mentyä oikeaan suuntaan, hän kuvailee.
Uudistajaksi ja kehittäjäksi itsensä johtajana mieltävä Brander sanookin pyrkivänsä varmistamaan, että esimerkiksi eri tiimeissä on aina mukana paitsi intohimoisia ammattilaisia myös erilaisia persoonia.
– Niin tekniikkavetoista bisnestä ei ole vieläkään keksitty, etteikö tarvittaisi ensin vain ihmistä. Ihmistä, joka tietää, mitä halutaan tehdä ja motivoituu siitä, ja jolla on ympärillään hyvä porukka ja tunnelma… siitä voi alkaa se menestyksen rakentaminen.
Menestyksen rakentamisen yhtenä tekijänä vaaditaan myös ketteryyttä – erityisesti isoilta toimijoilta, joiden arjessa on väistämättä mukana koon mukanaan tuomaa kankeutta. Brander korostaa, että se ei kuitenkaan saa tarkoittaa elämistä kuin pellossa.
– Ketteryys ei ole sitä, että katsotaan aina kuka saa aamulla parhaan idean ja ruvetaan tekemään sitä, hän huomauttaa.
Olennaista on, miten ottaa opiksi palautteen jälkeen ja kuinka nopeasti kokeilee uudelleen.
– Tarve nopeuteen ja dynamiikkaan on olemassa tässäkin bisneksessä, vaikka taustalla on tosi iso koneisto sinne kaupan hyllylle. Tärkeää on lapsenomainen kiinnostus asioihin, tutkiminen ketterästi ja havainnollistaminen – mutta jossakin kohtaa tullaan pisteeseen, jossa on pystyttävä tekemään sitä tuotetta isosti ja takaamaan saatavuus, tuoteturvallisuus ja muut asiat.
Muutosten nopeus yhdessä kulutuskäyttäytymisen pirstaloitumisen kanssa pitääkin toimijat varpaillaan myös elintarvikealalla.
– Taustalla voi olla sopivuuksia, allergioita, periaatteita ja hemmetin paljon erilaisia makuja. Trendeistä pystyy joillakin aloilla ennakoimaan, että jos jokin on nyt nousussa jossakin päin maailmaa, se tulee tietyllä aikavälillä myös Suomeen. Ruoan kanssa tämä logiikka ei kuitenkaan välttämättä mene näin. Niinpä siinä, mikä muuttuu ja mikä nousee, on tuntosarvien oltava todella edessä.
Sahalahti on toimitusjohtajan mukaan Saarioisille edelleen keskeinen paikka.
– Me olemme Sahalahdelta Saarioisten kartanolta lähtöisin. Meillä on ymmärretty, että meillä on kiehtova tarina, ja tänä päivänä sellainen on tärkeää. On hienoa, että meidän ei tarvitse keksiä sitä päästä, Brander sanoo.
Hän muistuttaa, että asioita pitää pystyä liikemaailmassa kuitenkin katsomaan myös neutraalien lasien läpi.
Sahalahden tehtaaseen on investoitu erittäin paljon, ja Sahalahden tehdas on myös Saarioisten suurin. Siellä valmistetaan merkittävä osa ei vain Saarioisten vaan koko Suomen valmisruoasta.
– Sahalahti on ollut meille hyvä paikka yrittää, eikä näköpiirissä ole asioita, miksi se ei olisi sitä jatkossakin.
Luonnossa irti työmoodista
Ilkka Brander oli ollut Saarioisten hallitustoiminnassa mukana reilut kuusi vuotta, kun hänet valittiin yhtiön toimitusjohtajaksi. Ennen ”äitien tekemästä ruoasta” tunnetun yrityksen luotsaamista hän toimi monialayritys SGN Groupin toimitusjohtajana.
– En ole kasvanut elintarviketeollisuudessa, mutta olen aina toiminut jollakin tavalla kaupan arvoketjun parissa ja tunnen sitä kenttää hyvin, hän summaa.
Oma maataloustausta on antanut alkutuotannon ymmärrystä, edellisessä työpaikassa kauppaa tehtiin paljon maataloustoimialaan liittyen ja esimerkiksi sekä Solteqilla että aikoinaan S-ryhmän palveluksessa Brander oli kehittämässä digitaalisia palveluja.
Liikunnalliseksi ulkoilmaihmiseksi tunnustautuvan Branderin lempiharrastuksiin lukeutuu metsästys. Maastopyöräilyn merkitys näkyy jo siinä, miten lajiin liittyvät termit ja siitä ammennetut vertauskuvat nousevat sujuvasti puheeseen, vaikka aiheena on elintarviketeollisuuden nykytila ja tulevaisuus.
– Pyrin siihen, että elämässäni on riittävästi sellaisia asioita, joissa ajatus pysyy poissa työstä. Jatkuva työasioiden miettiminen ei ole lopulta hyväksi itselle eikä organisaatiolle.
Myös hiihtäminen ja pitkät kävelylenkit ovat hänelle tärkeitä, ja viimeisimpänä koukuttavaksi on osoittautunut avantouinti.
– Ensin saunassa väittely joistakin hyvistä aiheista, jotka eivät millään lailla liity työasioihin, ja sen jälkeen avantoon.
