Ihminen on aina ollut epäileväinen. Se voi olla hyvä piirre. Ei usko kaikkeen mitä syötetään. Valitettavasti liian hyväuskoisia on todella paljon. He luottavat kaikkeen tietoon, mitä nykyään on saatavilla ja sitä on todella paljon. He leikkivät jopa uudella tulokkaalla tekoälyllä. Ihan kuka vaan pystyy julkaisemaan niin sanottua varmaa tietoa, joka ei kuitenkaan perustu mihinkään tosiasiaan, vaan jonkun hurahtaneen omiin mieltymyksiin. Siihen kun lisätään vahvistukseksi sanat ”tutkimukset osoittavat”, uskottavuus paranee.
Tutkimuksiakin saadaan julki kyseenalaisin perustein. Onneksi vielä tehdään enemmän luotettavaa tutkimusta. Törmäsin metsäuutisoinnista julkaistuun tutkimukseen, jonka oli tehnyt yhteiskuntatieteiden tohtori Juhani Wiio, minun medialukutaidollani luettuna rehellisen tutkimuksen Hesarin, Ylen ja MTV3:n metsäuutisoinnista. Hän totesi, että näiden pääkaupungin mediatalojen metsäuutisointi painottuu ympäristöpoliittiseen keskusteluun, jossa metsällä on vain suojelukohteen rooli. Uutisoinnissa ja kirjoittelussa ovat unohtuneet lähes kokonaan metsänomistajien ja metsäalan ammattilaisten näkemykset.
Taitaa olla tarkoitushakuisuutta. Saadaan aikaan omaa ideologiaa ajavat näkemykset, kun haastateltavat valitaan sopivasti. Haastatellaan luontojärjestöjen edustajia, luontotutkijoita ja vakiintuneita poliittisia tahoja. Jopa lumet takaisin haluavia Elokapinoitsijoita käytetään mukamas asiantuntijoina. Esimerkiksi viime keväänä Hesarin metsäjutuissa poliittisen tausta omaavista haastateltavista joka toinen oli vihreä. Silloin kyllä tuodaan esille enemmän ideologiaa kuin tietoa. Ennen viime kevään vaaleja metsäuutisointi lisääntyi merkittävästi. Metsäalaa näissä uutisissa ei metsäteollisuutta lukuun ottamatta juurikaan näkynyt. Mitähän väriä haluttiin uuteen eduskuntaan?
Niinhän se menee, että kun syötetään tarpeeksi monta kertaa samansisältöistä juttua, uskottavuus paranee. Ihminen kun lukee monesta paikasta samansisältöistä hyvin tarjottua fiktiivistä faktaa, sitä pidetään totena. Lähes puolet ihmisistä on jo saatu uskomaan, että Suomessa hakataan metsää enemmän kuin se kasvaa. Hyvin on virheellistä tietoa levitetty. Metsien inventointitulokset vuodelta 2022 kertovat totuuden. Hakkuukertymä oli 75 miljoonaa kuutiota ja kasvu noin 103 miljoonaa kuutiota. Viidenkymmenen viime vuoden aikana metsien puumäärä on kaksi ja puoli kertaistunut. Samaan aikaan jotkut suojelijat vaativat jopa EU:ssa metsien ennallistamista 50 vuoden takaiseen. Melkoiset hakkuut ovat tiedossa, onneksi minulla on uudehko moottorisaha.
Yhtenä keinona jokaisessa ajankohtaisessa asiassa käytetään gallupeja. Nehän kertovat niihin kysymyksiin annetut vastaukset. Miten kysymykset on aseteltu ja missä kysely on tehty, se onkin ihan toinen totuus. Voisin tehdä poliittisen gallupin ja saada sellaisen tuloksen kuin haluaisin. Kysyisin tuhannelta tehtaan portilla, että ketä äänestäisit, tulos olisi varma vasemmistolle. Saman kysymyksen esittäisin pankkiireille ja pörssimeklareille ja tulos olisi päinvastainen. Mikäli haluaisin selvittää, kumpi on parempaa urheilua, jääkiekko vai hiihto, kysyisin ennen Ilveksen peliä ja Finlandia-hiihdon lähdössä ja tulokset olisivat selviä. Hävityn pelin jälkeen ja väsyneenä maaliin tulleet voisivat olla eri mieltä kuin ennen peliä ja hiihdon lähdössä. Saattavathan gallupit jotain kertoa, jos kysymykset ovat yksiselitteisiä ja vastaajat satunnaisesti valittuja. Turhan paljon niitä kuitenkin tehdään.
Vaarallisinta on kuitenkin tekoäly. Muutama päivä sitten Yle selvitti, että jenkeissä mukamas toimiva johtava tekoälyn tuottaja on tosiasiassa venäläinen. Tässä ihmisen pitäisi olla varuillaan. Kehittäkää medialukutaitoa ja sitä pitäisi opettaa jo koulussa, että näkisi metsän puilta.
