Rautajärvellä tehtiin mystistä perinneruokaa – ”Tätä pyydetään Australiaan joka kerran”

Inkeri Ahola (vasemmalla) seuraa, kun Irmeli Lahtua-Oesch kaataa. Liisa Ravantti (oikealla) valmiina kaapimaan. Kuvat: Pekka Mustonen.

Ruisjauhoista, ruismaltaista ja vedestä valmistettua perinneruokaa eli mämmiä on kuvailtu kautta aikain monilla eri sanoilla. Rautajärvellä Kukkian maa- ja kotitalousnaisten järjestämällä mämmikurssilla sitä kutsuttiin mystiseksi.

– Mämmi on vähän kuin pullaa tekisi. Vaikka kaksi ihmistä tekee samalla reseptillä, lopputulos on ihan erilainen. Onhan se mystistä, hymyili kurssin järjestäjiin kuulunut Terja Yliranta-Keränen.

Kurssilaiset tekivät mämmiä aamuyhdeksästä pitkälle iltapäivään Rautajärven Rautahovissa. Vanhan maamiesseurantalon pienessä keittiössä oli varsin lämmin tunnelma. Lukuisat mämmikattilat porisivat tuntitolkulla ja mämmituokkoset lykättiin vielä lopuksi uuniin.

– Lähdin kurssille, kun en ole koskaan itse mämmiä tehnyt. Kaupan mämmiä olen vienyt pakasteena Australiaankin. Pojan vaimon äiti on australialainen ja tykkää mämmistä tosi paljon. Hän toivoo aina saavansa sitä, kun menen käymään, kertoi Vuokko Ojala.

Inkeri Ahola, Sari Oksala ja Leena Arpiainen pitivät hyvää tuulta yllä. Lämpötila nousi pienessä keittiössä lopulta korkealle, kiitos porisevien mämmikattiloiden ja uunin.

Miten sitä tehdään?

Miten sitä mämmiä oikein tehdään? Ensiksi lisätään ruisjauhoja ja ruismaltaita lämmitettyyn veteen. Näin syntyy puuro, johon lisätään kerros jauhoja ja maltaita. Tämän seoksen annetaan imeltyä lämpimässä.

Tämän jälkeen imellyttäminen jatkuu niin kauan kunnes kaikki ainekset on lisätty. Eli seos vatkataan, siihen lisätään taas kerros jauhoja, maltaita ja vettä ja annetaan imeltyä.

Imelletty seos keitetään sekoittaen ja maustetaan suolalla ja pomeranssinkuorella. Sitten sitä vatkataan kylmäksi. Hommaa voi nopeuttaa viemällä kattila ulos viileään ja vatkaamalla siellä.

Viilennetty seos kaadetaan vuokiin ja paistetaan uunissa matalassa lämmössä pari tuntia. Ennen uuniin laittamista tuokkosen päälle ripotellaan kylmää vettä ja sokeria.

Liisa Ravantti ja Leena Arpiainen veivät mämmin välillä jäähtymään.

Lisää kursseja tulossa

Kukkian maa- ja kotitalousnaisten kurssilla mämmiä pääsi niin tekemään kuin maistelemaan. Kävi selväksi, että pelkästään ruisjauhojen valinta vaikuttaa lopputulokseen. Osa tykkäsi hienommista jauhoista tehdystä mämmistä, jossa oli ”sileä” suutuntuma. Jos käytti karkeampia jauhoja, mämmiin jäi vielä enemmän suutuntumaa.

– Kyllä tämä itse tehty mämmi voittaa kaupan mämmin. Tästä lähtien teen kyllä kotona mämmin, sanoi Sari Oksala.

Tyytyväistä hyrinää kuului muidenkin kurssilaisten suusta. Osaksi se johtui varmaan myös siitä, että tunnelma nousi todella kattoon päivän aikana. Mämmikattiloiden äärellä heitettiin huulta ja seurattiin porukalla hiihtokisoja. Niitä katsottiin kännykän näytöltä.

– Kyllä siihen aina pyritään, että olisi hauskaa yhdessä. Porukalla on mukavampaa, Irmeli Lahtua-Oesch hymyili.

Aktiivisilla maa- ja kotitalousnaisilla on mielessä jo seuraavien ruokakurssien järjestäminen.

– Aiheet on vielä auki, mutta mietinnässä on karjalanpiirakkakurssi, ruisleiväntekoa tai muita perinneruokia. Katsotaan, mikä kiinnostaisi ihmisiä, hän tuumi.

Iloiset mämmintekijät oransseissa esiliinoissaan eli vasemmalta edestä Irmeli Lahtua-Oesch, Vuokko Ojala, Sari Oksala ja Terja Yliranta-Keränen. Takarivistä vasemmalta tummassa suojamyssyssä Liisa Ravantti, Leena Arpiainen, Rauha Valkama ja äärimmäisenä oikealla Inkeri Ahola.