Monessa nuoressa päässä – ja heidän läheistensä päissä – on mietitty isoja asioita alkuvuodesta. Katseita on luotu epävarmuuden meren ulapoilla siintäviin saaliisiin. Yhteishaku perusopetuksen jälkeisiin opintoihin päättyi tiistaina, ja haku ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen suomen- ja ruotsinkielisiin koulutuksiin umpeutuu ensi viikolla. Samaan aikaan ovat käynnissä myös ylioppilaskirjoitukset, jotka osaltaan määrittävät tulevaisuuden mahdollisuuksia.
Niin ylioppilaskokelaat, ammattiin valmistuvat kuin yläkouluikäisetkin ovat kaikki nuorisovaltuutettuja parhaassa iässään. Pälkäneellä toissa vuonna aloittaneen nuorisovaltuuston jäsenet olivat 12–20-vuotiaita, Kangasalla nuorisovaltuuston ikähaitari on ollut 13–20 vuotta. Kuten aikuisväestönkin kohdalla, eri ikäiset nuoret voivat painia paitsi yhtenäisten myös hyvin erilaisten arjen haasteiden ja toivomusten kanssa. Onkin hienoa, että nuorten monimuotoiselle äänelle on saatu mahdollisuuksia tulla kuulluksi kuntien päätöksenteon osana erilaisten läsnäolo- ja puheoikeuksien myöntämisten kautta.
Vaikka joku on hiljaa, se ei tarkoita etteikö hänellä voisi olla ehdotuksia tai toiveita. Vielä vaikuttavampi tilanne saadaankin aikaan, kun nuoret ajan myötä kasvavat hyödyntämään vaikuttamismahdollisuuksiaan entistä enemmän ja rohkaistuvat tuomaan mielipiteitään, ajatuksiaan ja tärkeiksi katsomiaan aloitteita punnitusti julki. Luontevaa tai helppoa mielipiteensä ilmaiseminen tuskin on aluksi kenellekään oudossa virallisemmassa ympäristössä.
Kehitys tapahtuu pikkuhiljaa. Esimerkiksi Kangasalla perustettiin maan ensimmäinen nuorisovaltuusto 1990-luvulla, mutta viimeksi alkuvuodesta kaupunginvaltuustossa keskusteltiin – hyvässä hengessä – siitä, miten nuorisovaltuuston ajatuksia oikeastaan viedään käytännössä eteenpäin.
On hyvä myös muistaa, että kuten kuntalais- tai valtuustoaloitteidenkin kohdalla, ei myöskään nuorten toiveiden tai ehdotusten tarvitse aina olla maailmaa syleileviä, ihmiskunnan pelastavia tai paikallisen arjen järisyttävästi muuttavia. Pienten asioiden edistämiselläkin on merkitystä. Esimerkiksi Pälkäneellä nuorisovaltuusto ja nuorisotoimi järjestävät yhteistyössä ensi viikonloppuna K-13-merkityn ja päihteettömän bändi-illan, jossa Nuijantalon lavalle nousee nuorten kolme paikallissävytteistä bändiä.
Myöskään takaiskuja ei pidä kavahtaa. Kangasalan nuorisovaltuusto haki kevään suuren Nuorisofoorumin järjestäjäksi, mutta jäi Pirkanmaan nuorisovaltuustossa pidetyssä äänestyksessä kakkossijalle Valkeakosken taakse.
Rohkeasti uutta matoa koukkuun, nuoret – ja kokeneemmilta vanhemmilta tarvittaessa apua niin välineiden kunnossapitoon, hyvien apajien löytämiseen kuin saaliin perkaamiseenkin.
