”Vaikutukset näkyvät jo selvästi ” – Miten ilmaston muuttuminen vaikuttaa linnustoon?

Ilmastonmuutoksesta on puhuttu jo vuosikymmeniä.  Osa edelleen vähättelee sen vaikutuksia, jotkut eivät usko siihen vieläkään. Silti sen vaikutukset näkyvät jo selvästi, jos osaa ja jaksaa seurata tapahtumia. Linnuston muuttumisesta on meillä olemassa pitkiä seurantajaksoja. Itse olen seurannut linnustoa jo 60 vuotta.

Muutokset ovat jo selvästi näkyvissä. Vaikka tässä on ollutkin muutamia ”normaalioloisia” talvia, talvet ovat tilastojen mukaan lyhentyneet. Siitä seuraa tietysti se, että keväät aikaistuvat, mikä vaikuttaa heti myös lintujen muuttoon. Enää ei pidä paikkaansa sanonta, että kuu kiurusta kesään.  Esimerkkinä kaikille tutun kirjosiepon kevätmuutossa on nähtävissä selvä muutos. Vielä 1970-luvulla kirjosieppo tuli Hämeeseen noin viikon vapun jälkeen, nyt se saapuu vapuksi tai vähän ennen.

Talvien leutous vaikuttaa myös talvehtijoiden määriin. Nyt peipot, mustarastaat, punarinnat ja monet vesilinnut yrittävät talvehtimista.

Kirjosiepon kevätmuutto on aikaistunut.

Lisäksi lämpeneminen vaikuttaa uusien lajien levittäytymiseen. Tästä on jo monia esimerkkejä, kuten mustarastas, pähkinänakkeli, jalohaikara, harmaahaikara ja kuningaskalastaja.

Uusi yllätys on tulipäähippiäinen, jonka ensipesinnät meillä todettiin vuonna 2020, ja nyt ennustetaan sen nopeaa leviämistä Suomen metsiin. Se levisi nopeasti Keski-Euroopasta Ruotsiin, jossa sanotaan pesivän jo vankka kanta, lämpöisemmät kelit antoivat sille mahdollisuuden levitä myös meille.

Ilmaston muuttumisen mukana Suomesta on tullut myös yhä tärkeämpi vesilintujen talvehtimisalue. Kun rannikot pysyvät pitempään sulana, talvehtimaan jäävien vesilintujen määrä kasvaa. Enää ei tarvitse muuttaa Keski-Eurooppaan tai Tanskan salmiin. Tämä näkyy selvästi vaikkapa talvehtivien laulujoutsenten määrissä rannikoilla ja Ahvenenmaalla.

Kun ilmasto lämpenee vaikuttaa se myös ”kylmässä” viihtyviin lajeihin: loputkin riekot pakenevat etelästä. Tuntureilla asustavat lajit pakenevat yhä pohjoisemmaksi, kun metsäraja nousee. Mihin menevät pakoon talveksi pukunsa vaihtavat, kuten metsäjänis ja riekko?

Pohtimatta tarkemmin, mitä tulisi tehdä, on kuitenkin selvää, että muutokset ovat väistämättömiä. Ilmastonmuutos vaikuttaa meihin ja ympärillämme olevaan luontoon.  Muutos on ihmissilmin vähäinen ja ihmisen muisti on aika huono. Yksittäisen ihmisen vaikutus voi olla vähäinen, mutta toisaalta esimerkillä on suuri vaikutus. Muutoksen näkemiseen tarvitaan ymmärtämistä.