Vuoden kiltalaiseksi on valittu Reijo Jokinen, joka aloitti opintiensä Pälkäneen yhteiskoulussa vuonna 1948. 87-vuotiasta Reijo Jokista onniteltiin puhein ja aplodein, syliinsä hän sai kukkapuskan ja päähänsä PYK-lippiksen uuden tittelin merkiksi.
Pälkäneen yhteiskoulun ja lukion kilta ry julkisti valintansa viime lauantaina koulun senioreiden kevättapaamisen yhteydessä. Valinta on ensimmäinen laatuaan ja siitä on tarkoitus tehdä jokakeväinen perinne.
Ensimmäisen Vuoden kiltalaisen valinnassa killan hallituksen näkemys oli yksimielinen. Kilta halusi nostaa esiin henkilön, joka on yli 15 vuoden ajan ihailtavalla sitkeydellä osallistunut liki kaikkiin killan tilaisuuksiin yhdistyksen vuonna 2007 tapahtuneen uudestisyntymisen jälkeen. Kilta kiitteli Jokista siitä suuresta mielenkiinnosta, jota hän on osoittanut entisen opinahjonsa perintöä kohtaan.
Jokinen toteaakin, että on käynyt nämä vuodet killan tilaisuuksissa tasaiseen tahtiin eli aina kun vain on päässyt.
– Tärkeintä on ollut vanhojen koulukavereiden näkeminen. Muun muassa Jaskaa ja Erkkiä ei olisi tullut tavattua näin paljon ilman kiltaa, pohtii Reijo Jokinen.
– Ja aina on ollut mukavaa ja mielenkiintoista.
Reijo Jokisen mielestä kilta on näinä vuosina onnistunut hienosti rakentamaan koulun senioreille kiinnostavaa ja mielekästä ohjelmaa ja toimintaa.
– Pälkäneelle on ollut aina myös kiva lähteä, oli kulloinenkin osoitteeni sitten missä vaan, sanoo nykyisin Nokialla asuva Jokinen.
Vanhat kouluaikaiset muistot tulevat mieleen, ja hautausmaallakin tulee joka reissulla käytyä.
– Usein poikkean myös kurkkaamassa kotipaikkaa. Olin ujo 11-vuotias poika, kun lähdin seitsemän kilometrin oppikoulumatkalleni Pälkäneen Kirvun Linnavuoresta, missä olin lapsuuteni asunut kaksin mummoni kanssa. Polkupyörällä sitten tein kaikki koulumatkat Onkkaalaan kesät talvet.
– Koulutiestäni jäi kaikkineen hyvät muistot. Aloitin oppikouluni 37 muun ekaluokkalaisen kanssa syyskuussa 1948 Kostianvirran rannalla turkismuokkaamon varastorakennuksessa. Muutaman muun paikan jälkeen pääsimme syksyllä 1951 uuteen koulurakennukseen, joka tuoksui hyvältä ja jossa käytävät olivat leveitä.
– Tykkäsin kovasti historiasta, maantiedosta ja kasviopista. Ilman koulua olisin varmaankin renki maatilalla. Jälkikäteen ajatellen olen koululleni kaikkein kiitollisin kielten opiskelusta. Se innosti minut opiskelemaan lisää uusiakin kieliä, joista kaikista on ollut minulle todella paljon hyötyä myynti- ja markkinointipainotteisen työurani aikana.
Terttu Tuominen
Reijo Jokinen:
- Pälkäneen yhteiskoulu 1948–55, keskikoulu
- Merkonomi 1958
- Myynti- ja markkinointitehtäviä:
- SOK 1955-69
- Instrumentarium Oy 1969-73
- Kauppakunta Tuotanto 1974-79
- Useita eri kirjapainoja 1979-91
- Isännöitsijätutkinto 1979. Erilaisia kiinteistöalan tehtäviä 2007 saakka.
