– Tämä sote-taistelu on viime aikoina vienyt eniten aikaa. Että saataisiin palveluja säilymään, huokaisee Pertti Salminen.
Vähän palveluita käyttävien valiokunnan jäsenistöön kuuluva Salminen valittelee päätöksenteon hyvinvointialueella kulkevan jokseenkin omia latujaan. Strateginen päätöksenteko ja operatiivinen toiminta tähyilevät eri suuntiin.
– Hienot periaatteet eivät näytä kantavan operatiiviseen toimintaan, Salminen sanoo.
Sen sijaan oman kunnan päätöksenteko on jo jonkin aikaa sujunut jopa poikkeuksellisen hyvässä hengessä, mikä on tehnyt yhteisten asioiden hoitamisesta helppoa. Se ei kuitenkaan ole syy sille, miksi kunnanhallituksen puheenjohtajanakin viime kaudella toiminut on tuuminut alkavansa lähitulevaisuudessa lopetella luottamushenkilöhommia. Taustatekijänä moisille ajatuksille on pitkään loppuun viemistään odottanut kirjoitusprojekti.
Maanpuolustuskorkeakoulun tilaustyö, jonka aiheena on viranomaisyhteistyö puolustushallinnon näkökulmasta kylmän sodan aikana, on ollut työn alla kuutisen vuotta.
– Se on ihan hyvällä mallilla. Tekeminen on viivästynyt, kun tielle on tullut muun muassa kaikenlaisia kiireisempiä tilaustöitä ja lausunnon antoja.
Oikeastaan odottavia kirjoitusprojekteja on kaksi, joista toinen on huomattavasti ensimmäistä henkilökohtaisempi.
– Pätkiä muistelmiin on jo aloitettu. En voi olla sitomatta kutakin ajanjaksoa kansainväliseen kehitykseen, Salminen tunnustaa.
Muisteltavia eittämättä riittää. Jo yksin aika Namibiassa oli kokemus, josta riittää ammennettavaa. Vaikka muu perhe päätyikin suuntaamaan takaisin Suomeen käärmeen löydettyä tiensä heidän afrikkalaisen kotinsa olohuoneeseen, Salminen on tyytyväinen siihen, että seikkailut ovat rohkaisseet ja ruokkineet jälkikasvun positiivista suhtautumista kansainvälisyyteen.
Namibiaan vielä työrupeamansa päätteeksi joksikin aikaa asumaan ja kokemuksiaan muistiin kirjoittamaan jäänyt Salminen on aina ollut sinut tekstin tuottamisen kanssa.
Hän sai lajiin lentävän lähdön neljännellä luokalla koulussa kirjoitetun seikkailukertomuksen päädyttyä julkaistavaksi Hämeen Sanomissa.
– Sitä kirjoitin pitkään, niin pitkään että opettajamme Nisulan Tuomo kyseli jo, milloin tulee valmista.
Niihin aikoihin Salminen kirjoitteli myös Ruotsiin. Koulussa ei 1960-luvun alkuvuosina Ämmätsässä ruotsia varsinaisesti opetettu, mutta koulun ruotsinkerholaisille järjestyi kirjekaveri länsinaapurista. Kirjeystävät muuttuivat myöhemmin sanasta lihaksi, kun Luopioisista tehtiin koululaisvierailu silloiseen kummikuntaan, ja samalla reissulla kirjeenvaihtajatkin kohtasivat.
– Ei se tapaaminen mennyt kielellisesti ihan putkeen… enkä tullut pitäneeksi häneen kovin pitkään yhteyttä.
Salmisen ikäluokka oli ensimmäinen, joka pääsi osallistumaan peruskoulukokeiluun ja aloittamaan sen pohjalta lukio-opinnot. Hän muistelee, että kokeiluvaiheen peruskoulu oli hyvä, mutta kokeilun ulkopuolelle jääneet vuotta vanhemmat oppilaat ottivat herkästi seuraavan vuosiluokan silmätikukseen.
– Koulukiusaaminen ei ole mikään uusi ilmiö, Salminen sanoo.
Kirjoituksia
Vuosien varrella hän on kirjoittanut runsaasti artikkeleita eri julkaisuihin, kuten hiljattain Luopioisten veteraanimatrikkeliin tai aiemmin Suomen sotatieteellisen seuran vuosijulkaisuun, jonka päätoimittajanakin hän toimi yhdessä vaiheessa. Muun ohessa tekstiä syntyi 1990-luvulla myös tohtorin väitöskirjan verran.
Salmisen viime aikojen merkittävin kirjallinen tuotos lienee puolustusministeriölle laadittu kokonaismaanpuolustusta koskeva kokonaisselvitys. Alkujaan selvityksen piti keskittyä siihen, mikä maanpuolustuksen kokonaiskuva on tällä hetkellä ja mitä vaikutuksia koronaepidemialla on ollut maanpuolustusjärjestelmälle. Tarkempia askelmerkkejä projektille odotettiin syksyn 2021 ajan, mutta kun ohjausryhmä vihdoin kokoontui helmikuussa 2022, sisältö muuttui hetkessä dramaattisesti.
Sen aiheuttivat käynnistynyt sota Ukrainassa ja Suomen Nato-pohdinnan käynnistyminen uudelta pohjalta. Salminen kuvaa siihen päättynyttä ajanjaksoa ”positiivisten odotusten kaudeksi”.
– Sen aikana oli siirrytty ajattelussa enemmän siviiliuhkien suuntaan, ja sotilaallista uhkaa pidettiin epätodennäköisenä. Se oli luonut painetta esimerkiksi Puolustusvoimien uudistamiselle. Nyt perusajatuksena on, että meidän pitää kyetä reivaamaan tarkastelua vanhoille linjoille ja ottaa huomioon myös äärimmäinen poikkeusolo eli sota.
Salmisen mukaan uudet tuulet ovat saaneet monet toimijat, myös pelastuspalvelut ja poliisin, katsomaan itänaapurin tapahtumia uusin silmin. Tilanteeseen on herätty myös politiikan kentillä. Salmista kysyttiin eduskuntavaalien alla useampaankin tilaisuuteen puhumaan asiasta.
Ilman kesämökkiä
Salmiset ostivat nykyisen kotinsa Kyynäröllä 2000-luvun alussa.
– No meillä ei ollut kesämökkiä, hän naurahtaa.
Vahdermetsässä syntyneen Salmisen isä otti niihin aikoihin puheeksi, että jonkun pitäisi jatkaa hänen tilallaan paikallisessa hirviporukassa. Salminen lähti mukaan ja vitsaili tilanteen tuomasta metsästysmajan tarpeesta aavistamatta, että juuri oikeanlainen ”majapaikka” on tulossa pian vastaan.
– Vuonna 2004 ostettiin tämä talo. Se tuli myyntiin vapain tarjouksin Pirkanmaan sairaanhoitopiirin kautta, ja myyntiprosessi oli todella pitkä, kun sopimus kiersi hyväksyttävänä kaikissa osakaskunnissa.
Rantamaisemissa sijaitsevan talon viereisen, 1800-luvun peruja olevan päärakennuksen kunnostukseen lähdettiin seitsemän vuoden pohdinnan jälkeen. Tarkoituksena oli saada käyttöön sopivaa majoitustilaa, kun jälkikasvua perheineen saapuu vierailulle.
Kunnostusurakka oli melkoinen.
– Se oli sikäli hankala aika, että olin juuri silloin Brysselissä, hän aloittaa hymähtäen.
Projektista – ja esimerkiksi sen aikana vanhan talon uumenista kouraan osuneesta käsikranaatista – saatetaan hyvinkin lukea aikanaan valmistuvista muistelmista.
