Isän lähtiessä sotaan perheessä oli jo kolme lasta ja 1940-luvulla syntyi vielä kolme lisää. Sota-aika toi omat synkät sävynsä Tuomon ja pari vuotta nuoremman veljen lapsuuteen ja kansakoulun alkuvuosiin. Muutaman sadan metrin päässä kotipihasta Jylhän kalliolla ollut ilmavalvontatorni toi sotavuosina jännitystä pikkupoikien arkeen. 1970-luvulla Rauhaniemen tila laajeni, kun pääosa kantatilasta liitettiin siihen.
Tuomo kasvoi maanviljelijäksi jo varhain osallistuessaan tilan töihin lapsesta alkaen. Vastuuta tilan hoidosta hänelle tuli teini-iässä, kun isä 1940-luvun lopulla valittiin Kuhmalahden Säästöpankin johtajaksi. 1960-luvun alussa Tuomo opiskeli Ahlmanin maamieskoulussa. Samoihin aikoihin löytyi elinikäinen elämänkumppani Mirja. Riiuumatka oli lyhyt, sillä Parkanosta kotoisin ollut Mirja oli tullut karjatalousharjoittelijaksi Vehkapuntarin Iso-Annalaan. Avioliitto solmittiin 1962 ja Rauhaniemen tila siirtyi Tuomon ja Mirjan omistukseen runsaan neljännesvuosisadan ajaksi. Tytär Liisa syntyi 1964 ja poika, Rauhaniemen nykyinen isäntä Matti 1967.
Tuomo Rauhalahdelle keskeistä elämässään olivat työ, perhe ja sukulaiset. Nuorempana hän harrasti hiihtoa ja yleisurheilua. Syntymäkodin naapurissa oleva Suojan talo, entinen suojeluskuntatalo, oli lapsuudesta alkaen tärkeä paikka; toimihan Väinö-isä 1930-luvun Kuhmalahden suojeluskunnan paikallispäällikkönä. Suojan ja Kuhmalahden Kisan luottamistehtävissä Tuomo toimi vuosien ajan, samoin muun muassa Maataloustuottajissa ja Maamiesseurassa.
Rauhaniemen vanha isäntä ja sukumme päämies on nyt poissa. Surun ohella ajatuksiimme nousevat kiitollisuus ja ilo pitkästä yhteiselosta Tuomon kanssa. Myös monet naapurit ja tuttavat ovat kertoneet, että Tuomo oli mukava mies.
Markku ja Matti Rauhalahti
Markku on Tuomon veli ja Matti Tuomon poika
