Vieremäläiset maanviljelijät Lassi Heiskanen ja Ahti-Pekka Vornanen kyllästyivät maantien huonoon hoitoon. Kaksikko kiinnitti huomiota teiden liukkauteen kuvaamalla videon, jossa sileäksi jäätyneellä maantiellä kiidetään luistimilla.
Loppuviikosta video levisi pian pitkin maata ja maailmaa. Moni maaseudun asukas kokee joutuvansa kulkemaan suurin piirtein samanlaisissa oloissa. Ja työmaiden repimän Tampereen alueella tilanne on monin paikoin vielä hullumpi.
Teiden käyttäjät ovat jokseenkin yksimielisiä siitä, että kulkuväylien hoito ja kunto ovat heikentyneet. Pahimmin tämä näkyy talven liukkailla, mutta myös talven jäljiltä reikiintyneet tiet ja sorateiden lähes ympärivuotinen kelirikko vaikuttavat uusilta ilmiöiltä.
Teitä auraavat ja hiekoittavat urakoitsijat saavat ihmisten kiukusta pääosan. Myös kunnan puhelinkeskuksissa ja asiakaspalvelupisteissä saadaan kuunnella korvat punottaen kuntalaisten ronskia palautetta. Oikeampi osoite olisi valtion teiden osalta ELY-keskus ja kunnan teiden osalta päättäjät, jotka ovat nipistäneet määrärahat minimiin. Jos yhteiset tiet halutaan saada parempaan, niiden hoitamiseen pitää kerätä enemmän veroja.
Tuskin oli tämäntalvinen lumi satanut maahan, kun alkoi kritiikki teiden kehnosta hoidosta. Pälkäneellä ainakin Onkkaalantien hoito heikkenee entisestään, sillä jatkossa pyörätie aurataan auki vasta ajoradan jälkeen. Tähän saakka on usein käynyt niin, että tien auraaja puskee aamulla aiemmin aukaistut jalkakäytävät ja pyörätiet umpeen hieman ennen kuin koululaiset ja työmatkalaiset lähtevät liikkeelle.
ELY on kilpailuttanut Onkkaalantien hoidon, ja urakan on saanut tehtäväkseen Destia. Paikallinen yritys toimii sen aliurakoitsijana pyöräteillä ja jalkakäytävillä.
Sopimuksen mukaan aura lähtee liikkeelle, kun lunta on satanut yli neljä senttimetriä. Jos auramiehen pihassa on 39 millimetriä lunta, hän ei starttaa konetta, koska ei saa työstä myöskään palkkaa. Mutta päätöksen heikosta hoidosta tekee ELY-keskus, ei aliurakoitsija.
Teiden aurausurakat on kilpailutettu viivoittimen ja kellon mukaan. Esimerkiksi Kangasalla isoimmat väylät kuuluvat toiseksi korkeimpaan hoitoluokkaan. Kangasalantien aurat lähtevät liikkeelle, kun lunta on kaksi senttimetriä. Kokoojakaduilla raja on kolme senttimetriä ja asuntokaduilla viisi. Myös Pälkäneen asuintalojen pihoissa rajana käytetään viittä senttimetriä.
Kaikkia väyliä ei saada kuntoon silmänräpäyksessä. Työt alkavat pääväyliltä ja etenevät pienemmille kaduille. Jotkut tiet pitää sopimuksen mukaan saada kuntoon aamukuuteen mennessä, joillain on aikaa pari tuntia pidempään.
Jos katuja ei aurata päivän aikana, niin myöhässä ei ole auramies, vaan lumisade. Sopimusten mukaan teiden on oltava kunnossa vasta aamuun mennessä. Kuski ei lähde päivällä liikkeelle, jos illalla on luvassa lisää lunta. Yöllä on myös helpompi aurata, kun ei ole autoja tiellä.
Viime talvena lunta oli niin vähän, ettei aurojen tarvinnut montakaan kertaa liikahtaa. Tänä talvena lumimäärä on ollut hieman normaalimpi. Mutta lumen määrää enemmän teiden hoitoa on vaikeuttanut nollan tuntumassa sahannut lämpötila, jonka vuoksi tiet ovat vuoroin jäätyneet ja sulaneet sohjoksi. Normaalissa pakkaskelissä päästäisiin paljon helpommalla.
Sohjoa ei aina edes yritetä kaapia pois, sillä pienellä lumikerroksella askel ja rengas pitävät paremmin. Vesisateessa tietä ei kannata höylätä paljaaksi ja sileäksi, jos ei saa saman tien päälle hiekkaa. Sohjon pinnalla hiekoitussepeli ei kauaa pysy, vaan painuu sen läpi.
Monelle voi myös olla yllätys, kenelle tien hoitovastuu kuuluu. Tontinomistajan velvollisuutena on poistaa lumi ja jää sekä auratut lumivallit tontin kohdalla olevalta jalkakäytävältä. Mutta jos jalkakäytävän rinnalla kulkee pyörätie, niin hoitovastuu kuuluukin kunnalle. Esimerkiksi Pälkänettä halkovalla Onkkaalantiellä on erilaisia vyöhykkeitä, koska pyörätie ei kulje kaiken matkaa tien molemmilla puolilla.
