Eräässä aikakauslehdessä oli taannoin juttu amerikkalaisesta tutkimuksesta. Kehotettiin vaihtamaan lakanat ja tyynynliinat viikoittain, koska ne ovat bakteerien ja sienten ”kasvitieteellinen puutarha”. Kun ihmisrassu tuottaa noin 83 litraa hikeä vuodessa, niin siinä sitä on kuulemma tuholaisille ruokaa.
Moisesta uutisesta hermostui ja heti piti vaihtaa petivaatteet, ettei tule ylettömiä tuhinoita ja aivasteluja. Viikon päästä sama juttu. Sitten vanha talonpoikaisjärki, ja tietysti laiskuus, saivat yliotteen ja into loppui. Riittäköön vaihto parin viikon välein. Jos on pitkän ikänsä ollut sovussa noiden sienten ym. kanssa, niin eiköhän mene nämä loppuvuodetkin.
Piti oikein muistella, millaista se hygienia on elon matkalla ollut. Lapsena leikittiin ulkosalla, hiekkaa muotoiltiin ja savileipiä leivottiin.
Oliko se käsipesukaan aina niin tehokasta? Ei ollut vesijohtoa eikä viemäriä. Oli vesisanko penkillä. Oli laskiämpäri lattialla. Niinpä, miten lattialla konttaava ja taapertava pikkuinen siltä varjeltui?
Oli jo enimmät leikit leikitty, kun saatiin pirttiin vesijohto ja viemäriallas. Kylmää vettä vain. Puusee oli mukavuuslaitoksemme, koulussakin. Pestiinkö koskaan käsiäkään?
Mummo pääsi WC-kulttuurin makuun vuonna 1956, kun meni ensimmäiseen työpaikkaan. Iltamapaikoilla uudistuksia alkoi tapahtua vasta joskus kuusikymmenluvulla. Luopioisten Seuratalolla oli vielä 1980 puusee, Aitoossa ei ehkä enää. Nyt lähes joka kodissa on sisävessa.
Likavesien puhdistuskin on nykyään kehittynyt. Muinoin oli Luopioisten kirkonkylän aukealla rannalla pikkuinen koppi. Nyt koko alue on asutettu ja vedenpuhdistuslaitos ajantasaistettu.
Jääkaappeja ei nuoruudessamme ollut, joten ruoassa bakteerit viihtyivät. Maitojen pastörointi oli kai jo käytössä meijereissä, mutta ei se hygienia meitä koskenut. Ei omaan käyttöön varatut litrat meijeriretkeä tehneet. No joka tapauksessa me lypsimme lehmät omin käsin, ja kaikki maito jäähdytettiin. Muistatteko ne sahanpuruihin säilötyt jäälohkareet, joita tonkka-altaisiin aseteltiin?
Liekö niin, että kymmenientuhansien vuosien mittaan ihmisen elimistö on tottunut tappelemaan kaikenlaisten bakteerien ja muiden uhkien kanssa. Hengissä selvinneille on kehittynyt vastustuskykyä.
Nykyiset allergiat voivat kai osin johtua liiasta hygieenisyydestä. Eiväthän esimerkiksi suurkaupunkien asukkaat kohtaa luonnon ilmiöitä, eliöitä ja pöpöjä.
Sellaistakin on todettu, että Itä-Karjalassa samoilla perintötekijöillä varustetut suomensukuiset eivät kärsi allergisista vaivoista ollenkaan yhtä paljon kuin täällä ylisiistissä maassamme asuvat. Niin että ehkä mummo hävittää viikkopesua vaativan lehtileikkeen ja elelee elonsa ehtoon kuten tähänkin asti.
No jaa, jos joutuu laitoshoitoon, niin siellä sitä hygieniaa on, käsidesit ja kaikki.
Mymmeli
