Mummon murinat
On viime aikoina täällä Sydän-Hämeessä puhuttu siitä, kuinka väki vanhenee ja koululaiset vähenevät. Lienee myös niin, että nuoria aikuisia ei joka vuosikerrassa ole yhtä paljon kuin meitä ikäihmisiä. Kun naimaikäinen väestönosa supistuu, niin harva saa nykyään kutsun häihin. Mummokin taisi viimeksi olla näissä merkeissä Luopioisten kirkossa parikymmentä vuotta sitten. Tällä vuosituhannella on päässyt vihkimistä katsomaan pari kertaa, muuttovoittopaikkakunnilla. Kun me oltiin nuoria, niin joka kesä juhlittiin monet häät. Silloin oli maallakin paljon nuorisoa. Ja kun oltiin sukulaisia tai ainakin tuttuja kaikkien kanssa, niin kutsu tuli. Nyt näkee morsiamia ja sulhasia vain vanhoissa filmeissä tai televisiossa.
Päästiin äskettäin mukaan häätunnelmiin Britannian hovissa, kun Harry ja Meghan vihittiin. Ihan nauratti se, että yritetään viljellä muinaisia tapoja, vaikka eletään tätä vapaamielistä nykyaikaa. Tämäkin pari oli jo asustellut yhdessä. Onko mahtanut heidän kämpillään olla yhtään hovimiestä tai edes palvelijatarta? Jossakin sanottiin, että heillä on neljän huoneen ja keittiön asunto. Aika vitsikästä sekin, että vieraina oli kaksi prinssisulhasen entistä heilaa. Lienevätkö ihan avovaimoja olleet? Morsiamellakin olisi ollut entinen aviomies, mutta hän ei ollut juhlassa. Oliko edes kutsuttu?
Varmaan oli vaikeaa sovittaa nykyajan pippaloita tuhannen vuoden ikäiseen kuninkaalliseen ympäristöön. Oli eri asia vanhoina aikoina, kun viaton neito luovutettiin aviomiehelle. Tuohon aikaan sopi, että isä talutti tyttärensä alttarin vaiheille, mutta nyt tilanne tuntui aika hassulta: ei ollut viaton neito vaan eronnut rouva. Taluttajana ja luovuttajana oli prinssi Charles. Mikäs omistusoikeus appiukolla miniäänsä on? Nykyisenä naisten tasa-arvon aikana tuntuu hassulta, ettei morsian kävele alttarille itsenäisenä päättäjänä tulevan siippansa kanssa. Suomessa ei kai tuota luovutustyyliä ole aiemmin ollut. Mummo on ensi kerran nähnyt moisen toimen vuonna 1989. Lienee muualta tullut temppu?
Windsorin häissä oli näin naisen silmään jännää muotia. Varsinkin ne hatut. Kuningattarella niitä on vuosikymmenten mittaan nähty aika mittaviakin, mutta huvittavan näköisiä, valtavia kotteroita oli monella muullakin. Esimerkiksi Charlesin vaimolla. Muutamalla taas nähtiin, taisi olla Harryn anopillakin, vain sellainen pienen löylykauhan näköinen baskeri.
Morsiuspuvun laatua oli arvailtu ympäri maailmaa. Ihan perinteinen ja nätti se sitten oli. Mutta taas tuli mieleen meillä ollut käytäntö: Valkoinen puku huntuineen on vain ensikertalaisella morsiamella. Eronnut nainen tai edes leskeksi jäänyt ei sellaista meidän nuoruuden aikoihin käyttänyt. Ai niin, tuli mieleen, että vuonna 1983 eräs sukulainen meni perinteisessä morsiuspuvussa toiseen liittoonsa, mutta huntua kantamassa ei ollut hänen aiemmasta liitostaan oleva 12-vuotias tytär eikä uudesta liitosta oleva parivuotias taapero. No se huntu taisi ollakin sellainen lyhyt. Ei tällainen portaita sukiva kymmenmetrinen luomus, joka nyt oli kuninkaallisen morsiamen riesana.
Mymmeli
