Suomalaisessa karttaperinteessä on ollut valitettavana tapana muuntaa nimistöä. Karttojen piirtäjät ja julkaisijat ovat laittaneet omaa häveliäisyyttään peliin tuhoten paljon arvokasta tietoa ja perinnettä.
Nyt tietysti joku väittää, ettei Kissanpiiskaajansuon takamaalla virrannut Kyrvänpuro ole mitään perinnettä.
Suomea ristiin rastiin 1800-luvun alkupuolella kierrelleet kansaperinteen tallettajat eivät kuulleet vain tarinoita maailman synnystä tahi Sammon myytistä. Runoista useat laittavat vieläkin korvat punoittamaan. Lönnrot ja C.A.Gottlund olivat aikaansa edellä, molemmat laativat seksirunojen käsikirjoituksia.
Myöhemmin samalla vuosisadalla joutui kansalliskirjaksi kohonnut Aleksis Kiven Seitsemän veljestä sieventelyn kohteeksi. Siitä tehtiin nätimpi versio kouluopetusta varten.
Jotain on sentään nykyisiin karttoihin painettu. Esimerkiksi Oriveden Eräjärvessä Tussusaari ja Laukaan Äijänlahdella Pimppiniemi. Ja Laitikkalassa Naimapaja, jonka edustalla on yksi Paskosaari ja Mallasveden puolella kaksi lisää.
Pälkäneveden Lahdenpohjan perukan tuntumassa on Lustinmäki. Sanan lusti merkityksen voi ilmaista huviksi, iloksi tai haluksi. Tässä vaiheessa asiassa ei ole vielä mitään ihmeellistä, mutta mäen pohjoisreunalla on piirrosmerkki, joka esittää jyrkännettä. Tässä tapauksessa se on ihan pienen kirkkoveneen mallinen.
